30.11.2021 12:46
Yritykset toivovat toimialansa erityisvaatimukset täyttäviä digipalveluita, mutta kustannustasoltaan järkevät ratkaisut voivat puuttua
Aito Supportin toimitusjohtaja, Digitalisaatio ja uusi liiketoiminta -valiokunnan puheenjohtaja Anssi Kuoppala.
Yli puolet vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä ilmoitti, että merkittävin digitalisaatioon liittyvä haaste yrityksessään on kustannustasoltaan järkevien toimialaratkaisujen puuttuminen. Myös johdon ja henkilöstön osaamisessa koetaan haasteita. Tulokset ilmenevät Keski-Suomen kauppakamarin Digitalisaatio ja uusi liiketoiminta -valiokunnan toteuttamasta kyselystä.
Keskisuomalaisista vastanneista yrityksistä yli puolet (56 %) vastasi, että merkittävin digitalisaatioon liittyvä haaste on kustannustasoltaan järkevien toimialaratkaisujen puuttuminen. Vastanneista yrityksistä lähes puolet koki henkilöstön osaamisessa ja 40 prosenttia johdon ja omistajien osaamisessa haasteita. Lähes kolmasosalla digitaalinen markkinointi koettiin haasteena.
”Digitalisaatiossa riittää haasteita edelleen sekä toimittajilla että asiakkailla. Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että teknologiaratkaisujen ja asiakastarpeiden yhteensovittamisessa on vielä paljon tehtävää”, Digitalisaatio ja uusi liiketoiminta -valiokunnan puheenjohtaja Anssi Kuoppala sanoo.
Kun yrityksiltä kysyttiin, mikä on sopivin tapa hankkia digiratkaisuja yritykseensä, saivat räätälöityjen ratkaisujen kehittäminen (44 %) ja valmisratkaisujen pohjalta palveluna ostaminen (40 %) lähes saman verran kannatusta. Selkeä vähemmistö (16 %) haluaa hankkia itselleen tarvittavat osaajat ja kehittää itse.
Yrityksiltä kysyttiin myös, mikä on soveltuvin tapa investointien rahoittamisessa. Vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että tulorahoitus ja nopea takaisinmaksu kustannussäästöjen muodossa olisi toivottavinta investointien rahoittamisessa. Kolmasosalle soveltuvin ratkaisu olisi julkinen, esimerkiksi ELY:n tai Finnveran rahoitus tai uuden digipohjaisen liiketoiminnan rakentaminen ja sen kasvattaminen.
Avoimissa vastauksissa järjestelmien helppokäyttöisyyden vaatimus nousi esille. Järjestelmien toivotaan olevan sellaisia, joita henkilöstö osaa käyttää ilman pitkiä koulutuksia. Tärkeäksi nousi myös yritysten haasteiden kuunteleminen ja ratkaisujen luominen niiden pohjalta. Myös monialaista yhteistyötä toivottiin.
”Julkinen sektori voi olla mukana luomassa edellytyksiä kehitystyölle tarjoamalla rahoitusta, kehittämällä koulutusta ja edistämällä tutkimustyötä”, Anssi Kuoppala sanoo.
Osaamisen kehittämisen tarpeita eniten digitaalisissa alustoissa, rajapinnoissa ja alustataloudessa
Puolet yrityksistä vastasi, että osaamisen kehittämisen tarpeita on eniten digitaalisissa alustoissa, rajapinnoissa ja alustataloudessa. Kolmasosalla vastaajista on kehitettävää verkkokaupassa ja verkkomarkkinoinnissa. Vastaajista 28 prosenttia kokee, että osaamisen kehittämisen tarpeita on tekoälyssä, oppivissa järjestelmissä ja analytiikassa.
Yrityksiltä kysyttiin myös, miten digitalisaation tuottajat voivat toteuttaa parempia digitaalisia palveluja. Vastauksista ilmenee, että digitalisaatioratkaisujen tarjoajilta odotetaan tietämystä eri toimialojen erityisvaatimuksista, jotta digitalisaation mahdollisuuksia pystytään viemään eri toimialoille.
”Jyväskylän yliopiston uusi tietotekniikan diplomi-insinöörikoulutus osaltaan tukee tätä kehitystä, kun opiskelijoita kannustetaan tekemään muidenkin alojen opintoja omien mielenkiinnonkohteiden mukaan”, Anssi Kuoppala toteaa.
Myös alanvaihtajille voi olla hyödyksi, jos henkilöllä on aiempaa kokemusta eri toimialalta.
Tulokset ilmenevät Keski-Suomen kauppakamarin Digitalisaatio- ja uusi liiketoimintavaliokunnan toteuttamasta Keski-Suomen kauppakamarin jäsenille suunnatusta kyselystä. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten digitalisaatioon liittyviä haasteita, jotta digipalveluita tarjoavat yritykset voisivat hyödyntää tuloksia ICT-alan kehittämisessä Keski-Suomessa.
”Keski-Suomessa on runsaasti teknologiayrityksiä, jotka ovat alansa huippuja, sekä alan koulutusta ja tutkimusta, joiden välistä yhteistyötä tiivistetään edelleen. Keski-Suomi voisikin ottaa roolia edelläkävijänä digitalisaation tutkimuksen, tuotekehityksen ja käytäntöön soveltamisen kautta”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.