Erääntyneet urakkasaatavat: odottaako vaiko ei taloudellista loppuselvitystä?

Onko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys järjestettävä ennen kuin erääntynyttä urakkasaatavaa voi vaatia toiselta osapuolelta oikeusteitse? Lakimies Sampsa Luttinen kertoo blogitekstissään vastauksen kysymykseen.

Mitä YSE sanoo asiasta?

Rakennusalan yleiset sopimusehdot eli YSE-ehdot eivät anna suoraa vastausta kysymykseen. YSE toteaa, että vaatimukset on esitettävä perusteiltaan yksilöitynä viimeistään vastaanottotarkastuksessa ja määrältään viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. Myöskään YSE 11 luvun riidanratkaisuehdoissa ei ole erityisiä rajoituksia erääntynyttä urakkasaatavaa koskevan kanteen vireillepanolle.

Alalla on kuitenkin vallinnut yleinen käsitys, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin selvitetään tai esitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Jos taloudellista loppuselvitystä ei ole pidetty tai ainakaan yritetty pitää ennen kanteen nostamista, on kanne jätetty tutkimatta ennenaikaisena. Tämä linjaus vahvistettiin aikoinaan korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 1995:81.

KKO 2017:14 tuoma muutos aikaisempaan oikeustilaan

Korkein oikeus kuitenkin linjasi uudelleen YSE-ehtojen tulkintaa ratkaisussaan KKO 2017:14. Kyseisessä ratkaisussa oli kyse pääurakoitsijan ja alaurakoitsijan välisestä riidasta. Alaurakoitsija oli vaatinut kanteessaan, että pääurakoitsija velvoitetaan suorittamaan urakkasopimukseen perustuvia erääntyneitä saatavia (mm. lisätöistä ja urakkahinnan loppuerästä). Käräjä- ja hovioikeus olivat hylänneet kanteen ennenaikaisena, kuten vallinnut linja siihen asti oli ollut.

Korkeimman oikeuden enemmistö kuitenkin katsoi, että alaurakoitsijan kannetta ei ollut pidettävä ennenaikaisena. Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että YSE 11 luvussa ei nimenomaista kanteen nostamista rajoittavaa ehtoa ja että kanteen nostamista koskeva oikeus on perustavanlaatuinen lähtökohta oikeusjärjestyksessämme.

Korkein oikeus totesi myös, että erityisesti pitkäkestoisissa urakoissa olisi urakoitsijan kannalta kohtuutonta, jos kanteen voisi nostaa vasta urakkasuorituksen tarkastuksen ja loppuselvitystilaisuuden valmistuttua.

Mitä ongelmia ratkaisuun liittyy ja kuinka reagoida ennakoivasti riskeihin?

Korkeimman oikeuden ratkaisulle voidaan antaa sekä ruusuja että risuja. Sinänsä KKO 2017:14 turvaa urakoitsijan asemaa juurikin pitkäkestoisissa urakoissa, mutta toisaalta ratkaisu voi aiheuttaa jatkossa tiettyjä ongelmia.

Jos osapuolet voivat nostaa kanteita erääntyneiksi katsomistaan saatavistaan, saattaa tästä aiheutua riitojen sirpaloitumista ongelmaurakoissa. Esimerkiksi urakoitsijat saattavat nostaa jatkossa herkemmin painostusluontoisesti kanteita erääntyneiksi väittämistään lisä- ja muutostöistä. Vastaavasti tilaajat voivat nostaa kanteita esimerkiksi erääntyneiksi katsomistaan viivästyssakkosaatavistaan.

Jotta urakan erimielisyydet eivät sirpaloituisi useaksi eri riidaksi ja oikeusprosessiksi, on urakkasopimukseen laatimisvaiheessa syytä ottaa nimenomainen ehto, jonka mukaisesti osapuolilla ei ole oikeutta nostaa kannetta erääntyneistä saatavistakaan ennen taloudellisen loppuselvityksen valmistumista. Tämä selkeyttää riidanratkaisua urakoissa, jos kaikki riidat voidaan käsitellä samassa prosessissa sekä laittaa kerralla halki, poikki ja pinoon.

<p>Lakiartikkelin kirjoittaja Sampsa Luttinen on lakimies, joka toimii erityisesti WinLaw’n asiakkaiden riidanratkaisu- sekä maksukykyasioiden parissa.<br><br><br></p>

Lakiartikkelin kirjoittaja Sampsa Luttinen on lakimies, joka toimii erityisesti WinLaw’n asiakkaiden riidanratkaisu- sekä maksukykyasioiden parissa.