13.02.2020 12:25

Infrahankkeille haettava EU-rahoitusta

Suomen liikennepolitiikka etenee toivottuun suuntaan, kun eduskunta valmistelee 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Lausuntokierroksella ovat olleet niin liikennejärjestelmän nykytilaa kuvaava selvitys kuin liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutustenarviointiohjelma.

12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. Se perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Suunnitelma valmistellaan vuosille 2021-2032 ja siitä on tarkoitus päättää keväällä 2021. Suunnitelma tulee määrittämään vahvasti sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä.

Kuten lausunnossammekin toimme ilmi, 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen ja alueiden elinvoima ja saavutettavuus ovat kannatettavia.

Kuitenkin liikenteen taloudellinen merkitys sekä liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelu osana kansantaloutta on huomioitava paremmin. Vientiteollisuus on Suomelle merkittävä – Keski-Suomenkin osalta tavaraviennin suhde tuotantoon noin 31 prosenttia. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra, josta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnittelun vaikutustenarviointiohjelmassa on nostettu esille Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T ja sen kehittäminen, mikä on hyvä asia. Yksi Suomen merkittävimmistä pääväylistä, Valtatie 4, kuuluu tähän eurooppalaiseen TEN-T ydinverkkoon. Siihen kuuluminen velvoittaa Valtatie 4 kehittämisen Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T vaatimalle tasolle.

Nelostien osalta sinne on vielä matkaa. Parannettaviksi tunnistetut hankkeet ovat erityisesti Keski-Suomessa VT4 Vaajakosken kohdalla, VT4 ja VT9 Jyväskylän kohdalla sekä Keski-Suomen ulkopuolella Keski-Suomenkin saavutettavuuteen vaikuttava Hartola-Oravakivensalmi-väli. Se on toteuttamatta jäänyt osahanke valtatien 4 parantamisesta välillä Lusi–Vaajakoski. Nämä ruuhkaiset tieosuudet vaikuttavat sekä sisäiseen että alueiden väliseen saavutettavuuteen niin lyhytmatkaiseen, ihmisten päivittäiseen liikkumiseen kuin pitkämatkaisiin elinkeinoelämän kuljetuksiin. Aikaa on enää kymmenisen vuotta, ja tehtävää on paljon. Työt on aloitettava heti.

Vaikutustenarviointiohjelmassa tulisi huomioida myös alemman asteen tieverkko, sillä se on tärkeässä roolissa niin isoille kuin pk-yrityksille, esimerkkinä metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset.

Suomen pitäisi olla aktiivinen EU:n infrastruktuurihankkeita koskevissa rahoitushauissa. Rahoituskierroksella on jaossa satojen miljoonien eurojen rahoituspotti, josta rahoitusta voitaisiin myöntää myös Suomessa suunniteltaviin nopeisiin ratayhteyksiin. EU on patistanut Suomea osallistumaan hakuihin, joten nyt olisi toimiminen aika.

Ari Hiltunen

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja