25.11.2014 09:42
Nelostie kuntoon - Suomi nousuun!
BLOGI/JUKKA LEHTINEN: Taannoin heräsi epäily siitä, että teitä suunnitellaan ja rakennetaankin vailla tarpeita. Tai ellei nyt ihan kokonaan tarpeetta, niin ainakin liikaa ja liian leveinä tai muuten koreina. Tilanteen selvittämiseksi sovittiin, että vireillä olevat suunnittelutyöt viedään seuraavaan sopivaan välietappiin ja sen jälkeen nostetaan klotoidiviivotin paperista kunnes tilanne on uudelleen arvioitu. Totta vie aika-ajoin pitää arvioida omia tekemisiään ja toisten tekemisten arvioiminen se tunnetusti vasta mukavaa onkin.
Valtatien 4 osalta tarkastelu päätettiin tehdä laajana kokonaisuutena aina Lusista Kemiin ja edelleen Tornioon saakka. Mitenpä muutenkaan, sillä onhan nelostie ainut eurooppalaiseen TEN-T ydinverkkoon kuuluva etelä-pohjoissuuntainen tieyhteys Suomessa. Suomi EU-jäsenmaana on sitoutunut nostamaan väylän tason EU-vaatimusten mukaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ensin väylää katsottiin kauempaa ja karkeammin ja lopussa lähempää ja tarkemmin. Mitä sitten löydettiin?
Laajassa sidosryhmäyhteistyössä tehty selvitys osoitti koko väylän osalta, että suunnitellut parannukset ovat erittäin hyvin linjassa nykyisten ja tulevien tarpeiden kanssa. Entisestään vahvistu käsitys, että puheet keski-Suomeakin halkovasta Helsinki - Tornio moottoritiestä voidaan lopullisesti haudata: emme sitä tarvitse, eikä meillä ei ole siihen varaa. Samoin vahvistui käsitys raskaan liikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten tarpeiden tyydyttämisen olevan keskeinen ajuri tien kehittämisessä koko sen matkalla. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylän ja Oulun seuduilla henkilöliikenteen palvelutason nostaminen edellyttää merkittäviä investointeja. Emme selvityksessä puhuneet vain tiestä vaan laajemmin sen käytöstä ja käyttöön liittyvistä palveluista. Jatkossa tarvitaan lisää laadukkaita tienvarsipalveluita, tietopalveluita ja tietenkin sujuvia joukkoliikenteen palvelukokonaisuuksia. Eri alojen toimijat avasivat työssä ansiokkaasti toimintalogiikkaansa.
Pari päivää ennen huhtikuun loppuun sovittua sidosryhmäseminaaria nelostien varteen Äänekoskelle osui isosti. Palstat täyttyivät uutisista uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentamisesta. Pelkkä tehtaan raaka-ainehuolto lisää nelostien raskasta liikennettä ääneseudulla lähes neljänneksen. Suuruus on katsojan silmässä, mutta nykyisen yli tuhannen vuorokautisen raskaan ajoneuvon liikennemäärään nähden kyse on poikkeuksellisesta yhden investoinnin aiheuttavasta muutoksesta. Pian oli selvää, että teollisuuden investointi tarvitsee tuekseen yhteiskunnan panostukset väyläverkkoon. Loppukesästä maamme kärkipoliitikot Jyväskylässä erimittaisissa housuissaan käydessään vahvistivat, että asiat laitetaan kuntoon.
Päätös moottoritien rakentamista Kirristä Tikkakosken ohi on mahdollista ja tulee tehdä pikaisesti. Suunnitelmavalmiuden puolesta työt voidaan käynnistää nopeasti. Äänekosken kohdalla teemme suunnittelua kaikin voimin eteenpäin niin, että tie voi valmistua vuoden - kahden kuluttua siitä, kun biotuotetehdas aloittaa toimintansa. Tässä vaiheessa arvioiden Vaajakosken kohdan parantaminen on vuorossa näiden jälkeen.
ELY-keskus ja Liikennevirasto vastaavat Suomessa väylähankkeiden suunnittelusta. Tehtävämme on lisäksi asiantuntijoina kertoa toimintamme ja suunnitelmiemme vaikutuksista sellaisina kuin ne ovat. Valtatien neljä osalta tämä tehtävä on varsin helppo: Koko Suomi tarvitsee menestyäkseen nelostien voimakasta kehittämistä. Näkemyksemme mukaan paras tapa sen varmistamiseksi on muodostaa yksittäisten hankepäätösten taustalle ylihallituskausien ulottuva strateginen väyläohjelma, jossa sitoudutaan valtatien 4 kaltaisten tärkeiden väylän kehittämiseen. Valtatien 4 osalta se tarkoittaa sitoutumista tien parantamiseen hieman yli miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ei ole mahdoton: tarvitaan periaatepäätös kehittää Suomen elinkeinoelämän keskeisintä väylää 15 - 20 % osuudella suurten väylähankkeiden tämänhetkisestä vuosirahoituksesta.
Haaveet ja unelmat käyvät toteen vain jos niihin uskotaan. Nelostien kehittämisessä kyse ei ole haaveista eikä unelmista. Ei uskosta haittaa ole, mutta sen lisäksi tarvitaan näkyvää yhteistyötä edellä kuvatun tilanteen esillä pitämiseksi.
Jukka Lehtinen, johtaja
Keski-Suomen ELY-keskus
Valtatien 4 osalta tarkastelu päätettiin tehdä laajana kokonaisuutena aina Lusista Kemiin ja edelleen Tornioon saakka. Mitenpä muutenkaan, sillä onhan nelostie ainut eurooppalaiseen TEN-T ydinverkkoon kuuluva etelä-pohjoissuuntainen tieyhteys Suomessa. Suomi EU-jäsenmaana on sitoutunut nostamaan väylän tason EU-vaatimusten mukaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ensin väylää katsottiin kauempaa ja karkeammin ja lopussa lähempää ja tarkemmin. Mitä sitten löydettiin?
Laajassa sidosryhmäyhteistyössä tehty selvitys osoitti koko väylän osalta, että suunnitellut parannukset ovat erittäin hyvin linjassa nykyisten ja tulevien tarpeiden kanssa. Entisestään vahvistu käsitys, että puheet keski-Suomeakin halkovasta Helsinki - Tornio moottoritiestä voidaan lopullisesti haudata: emme sitä tarvitse, eikä meillä ei ole siihen varaa. Samoin vahvistui käsitys raskaan liikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten tarpeiden tyydyttämisen olevan keskeinen ajuri tien kehittämisessä koko sen matkalla. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylän ja Oulun seuduilla henkilöliikenteen palvelutason nostaminen edellyttää merkittäviä investointeja. Emme selvityksessä puhuneet vain tiestä vaan laajemmin sen käytöstä ja käyttöön liittyvistä palveluista. Jatkossa tarvitaan lisää laadukkaita tienvarsipalveluita, tietopalveluita ja tietenkin sujuvia joukkoliikenteen palvelukokonaisuuksia. Eri alojen toimijat avasivat työssä ansiokkaasti toimintalogiikkaansa.
Pari päivää ennen huhtikuun loppuun sovittua sidosryhmäseminaaria nelostien varteen Äänekoskelle osui isosti. Palstat täyttyivät uutisista uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentamisesta. Pelkkä tehtaan raaka-ainehuolto lisää nelostien raskasta liikennettä ääneseudulla lähes neljänneksen. Suuruus on katsojan silmässä, mutta nykyisen yli tuhannen vuorokautisen raskaan ajoneuvon liikennemäärään nähden kyse on poikkeuksellisesta yhden investoinnin aiheuttavasta muutoksesta. Pian oli selvää, että teollisuuden investointi tarvitsee tuekseen yhteiskunnan panostukset väyläverkkoon. Loppukesästä maamme kärkipoliitikot Jyväskylässä erimittaisissa housuissaan käydessään vahvistivat, että asiat laitetaan kuntoon.
Päätös moottoritien rakentamista Kirristä Tikkakosken ohi on mahdollista ja tulee tehdä pikaisesti. Suunnitelmavalmiuden puolesta työt voidaan käynnistää nopeasti. Äänekosken kohdalla teemme suunnittelua kaikin voimin eteenpäin niin, että tie voi valmistua vuoden - kahden kuluttua siitä, kun biotuotetehdas aloittaa toimintansa. Tässä vaiheessa arvioiden Vaajakosken kohdan parantaminen on vuorossa näiden jälkeen.
ELY-keskus ja Liikennevirasto vastaavat Suomessa väylähankkeiden suunnittelusta. Tehtävämme on lisäksi asiantuntijoina kertoa toimintamme ja suunnitelmiemme vaikutuksista sellaisina kuin ne ovat. Valtatien neljä osalta tämä tehtävä on varsin helppo: Koko Suomi tarvitsee menestyäkseen nelostien voimakasta kehittämistä. Näkemyksemme mukaan paras tapa sen varmistamiseksi on muodostaa yksittäisten hankepäätösten taustalle ylihallituskausien ulottuva strateginen väyläohjelma, jossa sitoudutaan valtatien 4 kaltaisten tärkeiden väylän kehittämiseen. Valtatien 4 osalta se tarkoittaa sitoutumista tien parantamiseen hieman yli miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ei ole mahdoton: tarvitaan periaatepäätös kehittää Suomen elinkeinoelämän keskeisintä väylää 15 - 20 % osuudella suurten väylähankkeiden tämänhetkisestä vuosirahoituksesta.
Haaveet ja unelmat käyvät toteen vain jos niihin uskotaan. Nelostien kehittämisessä kyse ei ole haaveista eikä unelmista. Ei uskosta haittaa ole, mutta sen lisäksi tarvitaan näkyvää yhteistyötä edellä kuvatun tilanteen esillä pitämiseksi.
Jukka Lehtinen, johtaja
Keski-Suomen ELY-keskus