Jyväskylän kasvu tulee osaamisesta - nyt on mahdollisuuksia rohkeisiin siirtoihin
Ensimmäisen suomenkielisen lyseon ja opettajaseminaarin kotikaupunki Jyväskylä sai aikoinaan lempinimekseen Suomen Ateena. Viime vuosina vahva yliopistokaupunki on niittänyt mainetta myös hurjalla talouskasvulla ja menestyvillä yrittäjyystarinoilla. Jyväskylän kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalvelujen johtaja Anne Sandelin uskoo, että Jyväskylän nykyinen kasvu on peräisin nimenomaan osaamisesta.
JYVÄSKYLÄSSÄ on käynnissä vilkas kasvun vaihe. Houkuttelevan opiskelijakaupungin muuttovoitto on jatkunut vuosi toisensa jälkeen, ja Jyväskylä on muuttohalukkuustutkimuksissa erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Nyt myös talouskasvu on Jyväskylän alueella kovinta Euroopan laajuisesti.
– Keskuskaupunki houkuttelee. Jyväskylään muutetaan työn ja opintojen perässä ympäri Suomea, myös muista kasvukeskuksista, kuten Helsingistä ja Tampereelta, mikä luo alueelle aktiivisuutta ja intoa. Ihmisten kerääntyessä yhteen alkaa syntyä ideoita ja tarinoita, ja uusia aloja omaksutaan nopeasti kaiken aikaa. Täällä vallitsee nuori henki ja kaupungissa on paljon omaehtoista toimintaa, Sandelin kertoo.
JYVÄSKYLÄN SEUDULLA on vahvoja teollisuuden alueita, joissa alueen yritykset ovat kansainvälisellä tasolla johtajia. Esimerkiksi historiallisesta Kivääritehtaasta on irronnut monia menestyviä tuotannon haaroja. 1990-luvun lama iski kovaa raskaan teollisuuden alueelle, joka Jyväskylässä oli keskeisessä roolissa. Perinteiset alat ovat tämän jälkeen uudistaneet toimintaansa, ja Jyväskylän seudulla onkin nykyään monipuolinen elinkeinorakenne, joka ei horju yhden alan suhdanteiden vaikutuksesta.
– Osaamisintensiiviset palvelut ja tietotekniset alat ovat olleet hyvällä mallilla jo pitkään, ja nyt myös vienti on lähtenyt vetämään. Rakennusala on kasvanut vahvasti, ja kaupunki on pystynyt vaikuttamaan hyvin matkailun edistämiseen. Jyväskylään on rakennettu esimerkiksi Lutakonaukio, jossa voi järjestää suuria tapahtumia. Samalla alue satamineen hellii asukkaitamme tarjoamalla kulttuuria.
JYVÄSKYLÄN KANKAALLA yksi prosentti rakentamiskuluista käytetään taiteeseen ja kulttuuriin, mikä antaa luovan alan toimijoille mahdollisuuksia liiketoimintaan ja referenssejä tapahtumien järjestämisestä. Tästä ollaan kaupungissa ylpeitä, ja muu Suomi seuraa perässä. Alueen kasvu syntyy yritystoiminnasta, ja kaupunki tukee yrityskenttää aktiivisesti myös kaupunkikehityksen kautta. Esimerkiksi Kukkumäkeen rakennetaan sairaala Novaa, Kankaalla kehitetään sujuvampaa elämistä yhdessä asukkaiden kanssa ja Hippokselle rakennetaan liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymää. Myös keskustan kehittämiseen panostetaan, mistä hyvänä esimerkkinä on aktiivinen pihakatu kivijalkamyymälöineen.
– Erilaisia yhteistyömalleja etsitään jatkuvasti kauppakamarin, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Työmurroksen myötä työmallit tulevat muuttumaan, ja Jyväskylässä tähän on herätty eturintamassa.
MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUKSEN myötä kaupunki on uusien haasteiden edessä, kun päätösvaltaa ja verotuloja siirtyy kaupungilta maakuntahallintoon. Muutokseen suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti, ja maakuntauudistus nähdään myös mahdollisuutena.
– Olemme uuden tekemisen äärellä, ja moni perinteinen palikka kaupungissa uudistuu. Ajan henki on hyvä ja toiveikas. Täällä kokeillaan rohkeasti ja nuoria yrittäjiä on paljon.
