18.07.2022 11:47

LeWELL edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia valmentavalla otteella

Kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siinä on sananparsi, jota kuulee paljon. Idea LeWELLin perustamiseen lähti siitä, että asiat halutaan tehdä eri tavalla kuin muualla.

”Monet puhuvat kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista niin, että se on jo klisee, mutta sitä haluamme aidosti edistää. Otamme toiminnassamme huomioon ihmisen kokonaisuutena. On tärkeää auttaa ihmisten jaksamista ja hyvinvointia arjessa”, toimitusjohtaja Henna Ruusumaa kertoo.

Yritys tarjoaa monenlaisia palveluita erilaisiin tarpeisiin. Kuluttajapalveluihin lukeutuvat kuntosali ja valmennuspalvelut. Perinteistä ryhmäliikuntaa salilla ei ole, sillä yritys keskittyy yksilöllisiin pienryhmävalmennuksiin. Kaikki tehdään valmentavalla otteella.

”Erona perinteiseen liikuntakeskukseen on se, että valmennus tapahtuu pienryhmissä, ja ohjaus on yksilöllistä. Myös valmentajiemme ammattitaito korostuu: meillä on valmentajia jopa maajoukkuetasolta. Suurin osa valmentajistamme on koulutustaustaltaan fysioterapeutteja tai liikuntatieteen maistereita”, Ruusumaa avaa.

Hyvinvointipalveluita yrityksille LeWELL tuottaa laidasta laitaan. Se tarkoittaa muun muassa mittauksia, seurantaa, tykypäiviä, valmennusta, luentoja tai ohjattuja treenejä. LeWELL toimii myös kumppanina oppilaitoksille ja yrityksille jatkokouluttamalla liikunta-alan ammattilaisia.

”Pisin asiakkuus on yrityksemme alusta asti eli kuusi vuotta. Toimimme yritysten hyvinvointikumppanina. Tuloksia on selvästi nähtävissä, ja yritys pystyy tulosten perusteella tekemään itse hyvinvointia parantavia toimia”, Ruusumaa kuvailee.

Korona sai LeWELLin ottamaan ison digiloikan, vaikka digi oli tuttua ennen koronaakin. Epidemian myötä yritys loi treenien oman Netflixin eli verkkokuntosalin. Sitä käyttävät esimerkiksi yritykset sekä oppilaitokset, joiden on ollut helppo järjestää oppitunteja sen avulla korona-aikana.

”Siellä on videoita eri kategorioista, esimerkiksi tekniikkavinkkejä, kursseja, talk show -pätkiä ja treenejä. Tässäkin korostuu valmennuksellisuus: mitä, miten ja miksi näin kannattaa tehdä. Tuotamme joka kuukausi uutta materiaalia”, Ruusumaa kertoo.

Mittausdata apuna kuormituksen keventämisessä

Korona-aika on ollut monelle haastavaa, ja se on verottanut niin aikuisia, nuoria kuin lapsiakin.
”Yritykset ja yksilöt ovat heränneet pohtimaan, miten kauan keho kestää kuormitusta, ja että omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa. Korona-aika on ollut melkoinen pommi nuorille, mutta myös työikäisille”, kertoo toinen perustajista, valmennuspäällikkö Kaisa Wallinheimo.

Wallinheimo muistuttaa, että jokaisen kannattaa miettiä, millainen on hyvä elämä ja onko oma elämä sellaista, vai odotteleeko sitä kuuluisaa ”sitku”-aikaa.

”Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä minulle kuuluu ja teenkö arjessa sellaisia asioita, jotka vievät tavoitteita kohti”, Wallinheimo täsmentää.

Oman kehon hyvinvoinnin ja työn tasapaino on keskeistä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Hyvinvoiva työntekijä on tehokkaampi, innovatiivisempi ja motivoituneempi kuin voimavarojensa riittämisen kanssa kamppaileva kollegansa.

”On hyvä pohtia, viekö työ niin paljon, että vapaa-ajalla keho joutuu huilaamaan. Jos työrintamalla ja vapaa-ajalla menee molemmissa lujaa, se aiheuttaa kuormitusta”, Wallinheimo sanoo.

LeWELLissä on huomattu se, että monet huoltavat jopa autoaan paremmin kuin itseään.

”Käytämme mittareita, kuten Firstbeatia, ja tuloksia seurataan sovitusti. Eihän yritystäkään voi johtaa ilman mittareita. Tärkeää on, että mittauksia käytetään oikein ja niiden lisäksi käymme jokaisen kanssa myös keskustelut”, Wallinheimo kuvailee.

LeWELL valmentaa työntekijät voimaan paremmin, jolloin myös yritys voi paremmin ja tekee parempaa tulosta.

"Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että olemme työpaikalla päivän, joka voi sisältää mittauksia ja liikuntatuokioita. Ajan voi myös varata vastaanotolle henkilökohtaiseen valmennukseen. Olemme matalan kynnyksen kumppani, joka perehtyy yrityksen tarpeisiin ja toiveisiin ja sopiva kokonaisuus määritellään sen pohjalta”, Wallinheimo kuvailee.

Juttu on julkaistu alun perin helmikuun 2022 Kauppakamari-lehdessä.