Kuuminta hottia Hollannissa

"Business as usual!" oli eniten kuulemani kommentti, kun juttelin touko-kesäkuun vaihteessa useiden Alankomaiden markkinoita hyvin tuntevien asiantuntijoiden kanssa maan liiketoimintaympäristön nykytilasta.

Hollantilaisilla ei ole tapana jäädä tuleen makaamaan ja se näkyy myös siinä miten nopeasti paikalliset yritykset ovat sopeutuneet uuteen normaaliin. Business-orientoitunut mentaliteetti on auttanut hollantilaisia yrityksiä löytämään ja soveltamaan nopeasti nykytilanteessa parhaiten toimivat ratkaisut Monella sektorilla toiminta onkin päässyt jatkumaan lähes keskeytyksettä. Päätä ei ole laitettu pensaaseen, vaan yritykset ovat omaksuneet aktiivisesti erilaisia digitaalisia viestinnän muotoja. Virtuaalipalavereita on helppo sopia rajojen ylikin, sähköposteihin ja puhelimeen vastataan ehkä tavallistakin herkemmin ja kansainvälisiä markkinasignaaleita seurataan suurella kiinnostuksella. Kaiken taustalla on hollantilaisten halu jatkaa kaupankäyntiä mahdollisimman normaalisti.

Suomesta käsin tilannetta kannattaa hyödyntää sopimalla tutustumispalavereita, osallistumalla virtuaalitapahtumiin, tarjoamalla aktiivisesti tietoa tuoteinnovaatioista, ja ennen kaikkea osoittamalla ettemme täälläkään ole kangistuneet koronan pitkittämään talvihorrokseen!

Terveys on viime vuoden megatrendi joka näkyy kaikkialla, mukaan lukien elintarvikkeiden kulutustrendeissä. Hollantilaiset joutuivat viime talven ja kevään useita kuukausia jatkuneen ravintolasulun johdosta panostamaan tavallista enemmän ruuan valmistukseen kotona. Samalla on kasvanut kuluttajien tietoisuus puhtaan ravinnon merkityksestä kehon hyvinvoinnille.
Kotitoimistolla työskentelevät tietotyöläiset ovat yhä kriittisempiä kehoa rasittavia turhia ainesosia kohtaan.

Clean foodin eli vain puhtaita ja luonnollisia ainesosia sisältävien elintarvikkeiden suosio onkin kasvanut selvästi. Tuotteet, jotka sisältävät vain luonnollisia ainesosia, ovat lisäaineettomia, sokeroimattomia, ilman keinotekoisia makuaineita sekä allergeenivapaita ovat kuluttajien kasvavan kiinnostuksen kohteina. Myös vastustukykyä tukevat ja sitä edistäviät elintarvikkeet ovat osa samaa trendiä.

Vaikka yhteiskunnan avautumisen myötä elämisen tahti taas kiihtyy, ja ateriat syödään useammin kodin ulkopuolella, puhtaiden ja kehon hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tukevien elintarvikkeiden trendin ennustetaan jatkuvan Hollannissa vahvana.

Tämä näkyy esimerkiksi hollantilaisille niin rakkaiden makeiden aamupalalevitteiden hyllyllä, jossa löytyy entistä enemmän vaihtoehtoja. Monet uutuustuotteet houkuttelevat asiakkaita puhtailla raaka-aineillaan, sokerittomuudella, lisäaineettomuudella sekä vegaanisuudella.

Rakennusalan murros jatkuu kiivaana Alankomaissa. Maan rakennuskannan on vastattava useaan eri haasteeseen, joita ovat muun muassa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, rakentamisesta syntyvän ympäristökuormituksen, etenkin typpipäästöjen, merkittävä pienentäminen sekä uudisrakennustarpeen kattaminen.

Puurakentaminen tarjoaa lupaavia vastauksia ainakin osaan näistä haasteista. Puurakentaminen nähdään Alankomaissa hyvin ympäristöystävällisenä vaihtoehtona perinteisille rakennusmenetelmille. Se sopii myös hyvin kiertotalouden toimintamalliin, jossa panostetaan materiaalien parempaan kiertoon ja uusiokäyttöön.

Näyttävien julkisten rakennusten, kuten Leidenissä sijaitsevan kansallisen luonnontieteiden museon Naturaliksen (kuvassa) lisäksi puusta rakennetaan Hollannissa ja muuallakin Benelux-alueella yhä enemmän myös asuintaloja.

​​​​​​​Toisaalta Hollanti ei olisi Hollanti, jollei trendikkäitä menetelmiä sovellettaisi heti tehokkassa ja suuressa mittakaavassa. Amsterdamin keskustan tuntumaan onkin 2021 aikana valmistumassa maailman korkein puurakenteinen asuinkerrostalo, 73 metriä korkea HAUT. CLT-runkoinen rakennus on oppikirjaesimerkki innovatiivisesta kestävän kehityksen rakentamisesta, sillä mm. energiaa tuottavien ikkunalasien sekä katolla olevien aurinkopaneelien ansiosta rakennus on saanut viiden tähden BREEAM Outstanding-luokituksen.

Benelux-alueella tunnetaan suomalainen puualan osaaminen, mutta suomalaisia toimijoita ei markkinoilla vielä ole ruuhkaksi saakka.

Alankomaiden talous on koronapandemian vuoksi notkahtanut, mutta vähemmän kuin vuoden 2020 alun ennusteet antoivat odottaa. Maan bruttokansantuote supistui lopulta vain 3,7%, ennustetun 5,7% sijaan ja monella toimialalla synkät ennusteet eivät toteutuneet kotimaisen kysynnän kasvun myötä.
Kuljetus- ja logistiikka-ala sekä ravintola- ja matkailu ovat ottaneet selvästi eniten takkiin, mutta niidenkin vahva elpyminen on jo näköpiirissä.

Tulevien kvartaalien kasvuennuste on Alankomaissa tosin hieman verrokkimaita alhaisempi, johtuen siitä, ettei laskusuhdannekaan ollut yhtä syvä kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa tai Ranskassa.

Muihin EU-maihin verrattuna Alankomaiden PK-sektori on saanut verrattaen vähän yritystukia, jotka ovat kohdentuneet pääasiassa suuryrityksille kuten KLM:lle ja Booking.comille.

Toukokuun puolivälissä Rotterdamin Ahoy-areenalla pidetyt Euroviisut merkitsivät paljon muutakin kuin paneurooppalaista musiikkijuhlaa. Viisuihin kiteytyivät monen eri alan, etenkin kultuurialan ja live-esityksistä elantonsa saavien artistien odotukset positiivisimmista ajoista. Viisujen aikana yleisöä oli kolmena iltana paikalla yhteensä yli kymmenentuhatta henkilöä (maksimissaan 3500 katsojaa per esitys eli noin 20% Ahoy- tapahtuma-areenan kapasiteetista).

Euroviisut ovat osa Alankomaiden hallituksen tukemaa Field-lab testihanketta, jonka aikana tapahtuma-alan hallittua avaamista testataan eri tilanteissa. Tapahtuman aikana tehtiin yli 28 000 koronatestiä. Tarkan koronaseulan ansiosta tapahtuma vaikuttaa onnistuneen erittäin hyvin tartuntariskin hillitsemisessä.

Onnistunut, live-yleisön edessä pidetty megatapahtuma onkin nostattanut monien mielialaa sekä toiveikkuutta normaalimpia aikoja kohtaan.

Suomalaiset kodinsisustus- ja designtuotteet ovat edelleen hollantilaisten kuluttajien suosiossa. Suomalaisuus on vahva brändi jossa muotoilu, tuotteen laatu sekä toimitusketjun varmuus yhdistyvät kansainvälisesti erittäin kovatasoisella tavalla.

Tuotteen kestävyys - sustainability - on suomalaisissa desingtuotteissa ollut jo pitkään itseisarvona ja korona on nostanut kestävien tuotteiden kysyntää Hollannissa entisestään. Kuluttajat hakevat nyt vastuullisempia, pitkäikäisempiä ja muotokieleltään ajattomampia vaihtoehtoja vaaleanpunaisille massatuotantona tuotetuille parin euron Buddha-patsaille.

Etenkin Marimekko on Hollannissa suosittu sisustusbrändi, mutta myös muille skandinaavisesta estetiikasta ammentaville tuotteille on kysyntää.

Näillä näkymin lukuisat vuodelta 2020 sekä keväältä 2021 siirretyt ammattilaistapahtumat toteutetaan Alankomaissa livenä kuluvan vuoden syksyllä.
Luvassa on mm. elintarvike-, rakennus-, kiinteistö-, kiertotalous-, kasvihuoneviljely- sekä teknololgia-alan messuja.

Toisaalta kaikilla messujärjestäjillä on valmiina back-up plan, jolla messut muutetaan nopeasti virtuaali- tai hybridimuotoon.

Kesäkuun alussa Hollannissa lievennetään entisestään rajoituksia koskien mm. ravintoloiden, museoiden, elokuvateatterien, teatterien sekä konserttisalien aukioloaikoja ja asiakasmääriä.

Myös matkailu näyttää jo pieniä elpymisen merkkejä ja Amsterdamin kaduilla nähdäänkin entistä enemmän lähialueilta kuten Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta tulevia matkailijoita.

Suomesta käsin Hollantiin tulevien matkailijoiden sekä työmatkalaisten ei ole enää toukokuun jälkeen tarvinnut käydä koronatestissä ennen maahan tuloa eikä heiltä edellytetä saapumisen jälkeen omaehtoista karanteenia.

Suomen suurlähetystö Alankomaissa päivittää ajankohtaista matkustukseen liittyvää tietoa.

Koronavuosi on tuonut myös hollantilaiseen sisustus-, kodintarvike- sekä puutarhatarvikekauppaan merkittävän digiloikan. Parhaiten ovat menestyneet ne yritykset, joilla oli jo ennen pandemiaa toimiva verkkokauppa, ja jotka pääsivät poikkeusoloissa heti hyödyntämään sen tuomia etuja. Hollantilaiset ovatkin aktiivisempia verkkokauppakuluttajia kuin esimerkiksi naapurimaa Belgian kuluttajat.

Täysin kivijalkaliikkeensä varassa olleilla yrityksillä on lifestyle-alalla mennyt huonoiten, sillä liikkeet joutuivat keväällä olemaan kiinni useita kuukaisia kun niitä ei katsottu välttämättömiksi toiminnoiksi.

​​​​​​​Hollannin suurin virtuaalinen kauppapaikka Bol.com on suosittu sisustus- ja designtuotteita myyvien yrityksienkin keskuudessa. Jättimäisellä platformilla on kuitenkin vaikeaa erottautua ja moni yritys onkin valinnut strategian jossa panostetaan sekä yrityksen digitaaliseen näkyvyyteen omien verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta, että bol.com saatavuuteen. Omaa vahvaa brändiä markkinapaikan kautta on vaikeaa luoda.

Lähde: Trademillin uutiskirje