23.10.2018 12:49

Brexit tulee – oletko valmis?

Kovassa Brexitissä Britannia eroaa EU:sta 30.3.2019 ilman sopimusta eron ehdoista tai uudesta kauppasuhteesta, ja samalla ilman 31.12.2020 asti jatkuvaa siirtymäaika. Britanniasta tulee heti EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolinen kumppani. Kauppaa käydään WTO-säännöillä kuten Venäjän kanssa.

Britannia on Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani. Tullin mukaan yli 16 000 suomalaisyritystä käy vienti- ja tuontikauppaa brittien kanssa. Palveluvienti maahan on jopa kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Britanniassa yli 200 suomalaista tytäryhtiötä työllistää 12 000 työntekijää. Suomessa briteillä on yli 300 tytäryhtiötä, joissa on 20 000 työntekijää. Näiden ohella useiden suomalaisyritysten liiketoiminta kytkeytyy brittimarkkinoihin ja vaatii Brexit-riskienhallintaa.

Kyse ei ole vain vientiyrityksistä, vaan vaikutukset ovat laajemmat. Jopa perinteiset kotimarkkinayritykset, kuten autotarvikemyyjät, kemian tuotteiden jakelijat ja jopa apteekit joutuvat arvioimaan, toimiiko Britannian kautta tuotteiden hankinta, millä ehdoilla ja mihin hintaan. Päänvaivaa aiheuttaa epätietoisuus siitä, miten työntekijät, tavarat ja palvelut liikkuvat manner-EU:n ja Brittein saaren välillä. Millaiset tullit ja tarkastukset otetaan käyttöön? Vaaditanko työntekijöiltä, opiskelijoilta tai eläkeläisiltä passia, viisumia, työ- ja opiskelulupaa?

Ensinnäkin on varauduttava, että epävarmuus markkinoilla lisääntyy, tarjonta ja kysyntä heilahtelevat ja valuuttariskit kasvavat. Toiseksi asiakkaiden ja kauppakumppanien olosuhteet ja kilpailuasema voivat muuttua. Vaikka yrityksen oma tuotanto ja hankinta ei kärsisi, niin joku kumppaniverkostossa voi kärsiä, ettei Britannia voi enää hyötyä EU:n yli 75 vapaakauppasopimuksen tarjoamista tullietuuksista ja alkuperäsäännöistä.

Kovassa Brexitissä WTO-tullitariffit olisivat lisäkulu eräiden tuotteiden kaupalle, eikä arvonlisä- ja valmisteverokaan toimisi kuten EU:n sisämarkkinoilla. Suomen tulli on arvioinut yrityksillä tärvääntyvän jatkossa yksi ylimääräinen päivä tullaus- ja huolintahaasteisiin. Sisämarkkinaedut ovat poissa, eikä AOE-tullistatus enää kelpaa. Asennus- ja messutuotteiden vientikin vaatii tullausta tai kauppakamarin myöntämän ATA Carnet-asiakirjan.

Pitkän aikavälin haasteena on, että Britanniassa lääkkeiden, elintarvikkeiden tai koneiden tekninen sääntely kehittyy eri suuntiin kuin EU:ssa. EU:ssa tehty tuote vaatisi Britanniassa erillisen viranomaishyväksynnän, mikä voi kasvattaa tuotteen vientikuluja jopa 5-10 prosenttia. Myös yritysten t & k-yhteistyö kärsii, kun britit jäävät ulos EU-tutkimushankkeista. Suomalaisyritysten asiakaspalvelut hidastuvat, jos projekteissa asiantuntijoilta vaaditaan työlupia. Yllätyksiä voi ilmetä myös jopa yritysrahoituksessa, brändien ja tavaramerkkien suojaamisessa sekä asiakastietojen käsittelyssä Britannian erkaantuessa EU-regulaatiosta. Kovaan Brexitiin on syytä valmistautua nyt ennen kuin on liian myöhästä.

Timo Vuoren teksti on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 16.10.2018 ja Keskuskauppakamarin uutishuoneessa 22.10.