Muutoksia työsopimuslakiin - mahdollisuus määräaikaiseen työsopimukseen ilman perusteltua syytä

Aiempi sääntely on edellyttänyt määräaikaiselle työsuhteelle perusteltua syytä, kuten sijaisuutta tai projektiluonteista työtä. Kun laki on tullut voimaan, perusteltua syytä ei enää edellytetä, jos kysymys on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksen solmimishetkeä edeltäneen viiden vuoden aikana. Tällöin työnantajan ei myöskään tarvitse arvioida työvoimatarpeen pysyvyyttä.

Edellytyksenä on siis, että työntekijä ei ole aikaisemmin työskennellyt saman työnantajan palveluksessa, tai edellinen työsuhde saman työnantajan kanssa on päättynyt vähintään viisi vuotta aikaisemmin.

​​​​​​​Ilman perusteltua syytä solmitun määräaikaisuuden enimmäiskesto on yksi vuosi. Tätä ei voi pilkkoa, vaan kysymys voi olla vain yhdestä määräaikaisuudesta.

Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti, että kyseessä on ilman perusteltua syytä tehtävästä määräaikaisesta työsopimuksesta. Tämä voidaan todeta esimerkiksi työsopimuksessa.

Uudistuksessa työnantajalle tulee uusia velvollisuuksia:

Selvitysvelvollisuus: Ennen määräajan päättymistä työnantajan on annettava perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai perustellusta syystä määräaikaisen työsopimuksen perusteella. Työntekijän pyytäessä selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä.

​​​​​​​Työn tarjoamisvelvollisuus: Työnantajan on tarjottava työtä, jos työnantaja työsopimuksessa sovitun määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työsuhteen päättymistä seuraavan työntarjoamisvelvollisuuden kestoaika vastaa kolmasosaa päättyneen työsuhteen kestosta – esimerkiksi maksimipituisen yhden vuoden määräaikaisuuden jälkeen työnantajalla on neljän kuukauden ajan velvollisuus tarjota samaa tai vastaavaa työtä. Työnantaja voi tarjota työtä toiselle henkilölle vasta siinä tilanteessa, jos työntekijä ei vastaa työnantajan ilmoitukseen kahden viikon kuluessa sen lähettämisestä.

Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsopimus on mahdollista irtisanoa puolin ja toisin samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus sen jälkeen, kun sopimusta on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

​​​​​​​On kuitenkin tärkeää huomata, että osapuolten oikeudet eivät ole täysin symmetriset: työnantajan osalta edellytyksenä on, että hänellä on työntekijän irtisanomiseen työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste, kun taas työntekijä voi irtisanoutua ilman erityistä syytä noudattaen irtisanomisaikaa.

Työsopimuslain uudistus on tasapainoilua työnantajien joustotarpeiden ja työntekijöiden työsuhdeturvan välillä. Uusi sopimusmahdollisuus on tervetullut helpotus erityisesti pienille yrityksille, joille ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on ollut huomattava kynnys. Samalla uudistus tuo mukanaan uusia velvollisuuksia – selvitys- ja työn tarjoamisvelvollisuus edellyttävät työnantajalta aktiivista seurantaa ja selkeitä henkilöstöhallinnon prosesseja.

Suurin avoin kysymys liittyy syrjintäriskiin. Käännetty todistustaakka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa asettaa työnantajalle merkittävän näyttövelvollisuuden, mikäli epäily syrjivästä menettelystä herää. Rekrytointipäätösten huolellinen dokumentointi onkin jatkossa entistä tärkeämpää. Uudistuksen todellinen vaikutus työmarkkinoihin selviää vasta oikeuskäytännön ja tilastojen myötä.

asianajaja, varatuomari, HHJ Johanna Toiviainen
Asianajotoimisto Toiviainen Oy

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa esimerkiksi talous-, vero-, työsuhde- ja GDPR-kysymyksissä. Ota yhteyttä suoraan neuvontpalveluyhteistyökumppaneihimme tai lähetä kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi.