Kansainvälistymispooli vieraili Ulkoministeriössä ja Stora Ensolla – päivään sisältyi myös lounas Intian suurlähettilään kanssa

Aamun aluksi pureuduttiin poolin puheenjohtajan Anne Vanhalan johdolla kauppakamarien yhteisen, helmikuussa pidettävän kv-viikon ohjelman suunnitteluun.

Lounaalle suunnattiin varsin eksoottiseen paikkaan, entiseen Katajanokan vankilaan.
Intia on noussut lyhyessä ajassa erittäin potentiaaliseksi vientimaaksi suomalaisille yrityksille. Siitä haluttiin kuulla lisää, joten lounasvieraaksi oli kutsuttu Intian Suomen suurlähettiläs, His Exellancy Hemant. H. Kotalwar.

Keskustelu kävikin vilkkaana ja lounaan aikana ehdittiin käydä läpi niin maiden välinen kauppa, Intiasta Suomeen tulevien opiskelijoiden potentiaali kuin Suomen maakuva ja vetovoimatekijät.
Suurlähettiläs Kotalwar nosti esille kolme pointtia, mitkä hänen mielestään suomalaisten yritysten kannattaisi huomioida suunnitellessaan viennin laajentamista Intiaan.

1. Intia on valtava iso markkina-alue. Katseet kannattaa suunnata osavaltioihin ja aloittaa aluksi vienti johonkin niistä.
2. Intiassa on jo paljon suomalaisia isoja yrityksiä, mutta kysyntää on myös pk-sektorin yrityksille. Markkinoita on kaikenkokoisille yrityksille
3. Value on money – tuotteiden hinnoittelu on tärkeää ja sitä kannattaisi suomalaisten hioa hieman edullisemmaksi. Intian markkinolla ovat myös Kiina, muut Euroopan maat ja ylipäätään maita ympäri maailma. Hintakilpailu on kovaa.

Suurlähettiläältä kysyttiin, mikä houkuttelee intialaisia tänne. Hän nosti merkittävänä tekijänä esille suomalaisen koulutuksen, joka tunnetaan Intiassa hyvin. Aihe kirvoitti keskustelun suomalaisen koulutusviennin mahdollisuuksista. Toisena tunnettuustekijänä suurlähettiläs mainitsi tietenkin Nokian, joka hänen mukaansa on Intiassa erittäin korkeassa arvossa.
Suurlähettiläs esitti toiveen, että kauppakamarit kannustaisivat yrityksiä Intian markkinoille huomioiden, että kapea-alainen tuotekin riittää saamaan isonkin markkinan. Esimerkkinä vaikkapa yksittäisiä komponentteja valmistavat yritykset. Aina ei yrityksellä tarvitse olla tarjottavana koko repertuaaria tai laajaa palettia.

Kotalwarin mukaan Intiassa on jo satoja suomalaisia yrityksiä, joita kaikkia ei tunneta kotimaassaankaan, vaan ne ovat keskittyneet vain vientitoimintaan ja löytäneet Intiasta hyvät markkinat. Maan kasvu viime vuosina on ollut erittäin nopeaa ja jatkuu sellaisena, joten kysyntää riittää monille yrityksille.

Jyrki Nissilä, Ulkoministeriö

Antoisan lounaskeskustelun jälkeen vankilan portti avautui, ja poolilaiset jatkoivat matkaa muurien suojista toiseen yhtä tarkoin varjeltuun paikkaan, nimittäin Ulkoministeriöön, joka myös sijaitsee Katajanokalla.

Turvatarkistusten jälkeen poolin jäsenet tapasivat Ulkoministeriön Yrityspalveluyksikön johtavan asiantuntijan, lähetysneuvos Jyrki Nissilän.

Nissilä kertoi, että nykyinen ulkoministeri Elina Valtonen on nostanut kauppapolitiikan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeäksi osaksi. UM:ssäkin onkin nykyisin paljon painotusta vienninedistämisen suuntaan ja yritysten auttamista.

Suomella on yli 70 ulkomaan edustustoa ja verkostoa tukee noin 400 kunniakonsulia. Uusin edustusto on viime vuonna USA:ssa avattu Houstonin Suomen edustusto.

”Me puhutaan sadoista Team Finladiin tulevista yhteydenotoista Suomessa, ulkomaiden TF-toimistoihin tulee tuhansia”, hän kertoi.

Hän toivoi, että kauppakamarit saisivat tapaamisen kautta uutta tietoa UM:n yrityspalveluista ja nämä neuvoisivat edelleen alueillaan, miten yritykset löytävät UM:n yrityspalveluihin. Nissilän mukaan yhteistyötä kauppakamarien kanssa on tarve tiivistää, jotta löydetään maakuntien kaikki potentiaaliset yritykset ja saadaan vietyä suomalaisia yrityksiä maailmalle. Tärkeänä hän pitää yritysten rohkaisua ”Yksin ei tarvitse yrittää, vaan Team Finland ja UM auttavat.”

Yritysten valmiuksista vientiin Nissilä nosti esille, että olennaista on, että yrityksellä on resurssit ja jonkinlainen alustava suunnitelma vientiin. UM:n neuvonnan kriteerit ovat varsin matalat. Riittää, että yrityksellä on suomalainen y-tunnus, vähintään 2 henkilöä töissä Suomessa sekä halu ja sitoutuneisuus kansainvälistymiseen. Riittävä resurssi on esimerkiksi kansainvälistymissuunnitelma. Yrityksen yhteydenottoon palataan UM:ssä kahden työpäivän kuluessa. Yhteydenotto on helppoa Team Finland- sivuston yhteydenottolomakkeella.

Eniten yritykset kysyvät Ulkoministeriöstä vientitoimintoja käynnistelleessään kohdemaiden kontakteja, verkostoituminen kohdemaassa sekä markkinatietoa kohdemaan markkinoista.
Poolin jäsenet yllätyivät, että UM:ssä on näin aktiiviset yritysten palveluprosessit. Totesimme, että meiltä kauppakamareilta ja kaupunkien elinkeinoyhtiöiltä pitäisikin tehdä enemmän syöttöjä UM:lle. Saman totesi myös Jyrki Nissilä: ”Tarvitaan lisää syötteitä alueilta, jotta saadaan hyviä ja kykeneviä yrityksiä maailmalle.”

Hän pitää alueellisten Team Finland -koordinaattoreiden roolia erittäin tärkeänä yhteyksien ylläpitäjinä ja alueellisen tuntemuksen ja tiedon välittäjinä suuntaan ja toiseen.

Lopuksi Nissilä mainitsi, että vastuullisuus isossa kuvassa on nousussa kansainvälisessä liiketoiminnassa. UM tukee yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan kv-markkinoilla. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi tuotteiden toimitusketju pitää tarkistaa joka vaiheessaan loppuun asti. UM neuvoo yrityksiä myös kaksikäyttötuotteiden ja pakotteiden liittyvissä kysymyksissä.
Puolustusteollisuuden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet yrityksille on yksi tämän hetken yleisimmistä kysymyksistä UM:lle.

”Tällä hetkellä ulkomaisia toimijoita kiinnostaa esimerkiksi suomalainen väestönsuojaosaaminen. Vierailioita riittää niin Helsingin Hakaniemen väestösuojassa kuin Kuopion kalliosuojassa niin paljon, että niistä kannattaisi tehdä matkailukohteita”, Nissilä kuvaili.

Jyrki Nissilä tunnusti olevansa Kauppakamarien fani.

”Yksi syy on, että kauppakamarit on lähempänä yrityksiä. Suomella on tarve saada lisää vientiyrityksiä. Pistäkää sana kiertämään, että yritykset tulee meidän tilaisuuksiin. Tapaan niissä yrityksiä ja usein käy niin, että kahvijonossa itse tilaisuuden jälkeen yrityksen edustaja heittää kysymyksensä ”oisko meillä mahiksia.” Tärkeää on, että tapaamme yritysten kanssa face-to-face. Näitä asioita ei voi hoitaa teamasin kautta”

Silmät avanneen vierailun jälkeen poolilaiset totesivat, etteivät olisi voineet kuvitellakaan, että UM:llä on noin hyvät yrityspalvelut ja että palveluista tiedetään aivan liian vähän. Laitamme siis sanan kiertämään.

Ulkoministeriöstä KV-poolin jäsenet kävelivät aurinkoisessa kesäsäässä Katajanokan toiselle laidalle Stora Enson uudelle pääkonttorille. Jo rakennuksen huikea aula-interiööri kirvoitti ihastuksen huokauksia.

Stora Enso, Kirsi Seppäläinen

Poolia Katajanokan Laiturissa vastassa ollut Stora Enso Oyj:n Vice President Kirsi Seppäläinen esitteli mielellään reilu vuosi sitten valmistunutta yhtiön uutta pääkonttoria.

Hän kertoi, että kun uutta toimitaloa suunniteltiin, niin yhtenä tavoitteena metsäyhtiöllä oli halu edistää puurakentamista. Anttinen ja Oiva Arkkitehdit Oy:n suunnittelemasta rakennuksesta saatiinkin flagship puurakentamiselle ja suomalaiselle puulle. Kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet huomioitiin uudisrakennuksessa tarkoin. Puurakenne on tehty 2500:sta CLT-puuelementeistä. Puu vähentää kasvihuonepäästöjä 35 prosentilla. Pääkonttorista haluttiin myös älykästä rakentamista edustava, miellyttävä työympäristö. Luonto ja puu onkin rakennuksessa monin tavoin läsnä seinä- ja lattiamateriaaleissa sekä portaissa. Rakennuksessa on Stora Enson toimitilojen lisäksi hotelli, ravintola ja muita toimistotiloja.

Kirsi Seppäläisen markkinakatsauksessa kuultiin suomalais- ruotsalaisen metsäyhtiön markkinoista, tuotteista ja vastuullisuustyöstä.

Yhtiön tuotealueina ovat puutuotteet ja pakkaukset sekä biomateriaalit. Uusia innovaatioita edustavat tuotteet kuidusta ja ligniinistä. Puunjalostuksen monista uusista innovaatioista Seppäläinen mainitsi mm. viskoositekstiilikuidun, jota on kehitetty yhteistyössä Ikean ja H&M kanssa, pilottilaitos sijaitsee Ruotsissa. Yhtiö tekee paljon yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Vastuullisuustavoitteet on yhtiössä juuri uudistettu. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on poistaa 50% omista päästöistä (scope 1,2,3) ja saavuttaa nollapäästöraja 2040 mennessä.

Kiitokseksi vierailusta jätettiin poolin jäsenen Kirsi Juuran koostama kirja Enso Träsliperin perustamisesta ja yhtiön ensimmäisistä 50 vuodesta. Rakennuksen esittely huipentui käyntiin kattoterassilla, jota hallitsivat viheralueet ja jopa pesän sinne rakentanut lokki.

Kansainvälistymispoolin ekskursio tarjosi erittäin hyvän näköalapaikan viennin edistämistoimenpiteisiin ja kannusti jatkamaan entistäkin aktiivisemmin yhteistyötä niin Ulkoministeriön kuin alueellisten Team Finland -yhteistyökoordinaattorien kanssa. Yhteistyöllä saamme alueidemme yrityksiä boostattua vientipoluille. Erittäin kiinnostavaa oli kuulla kaksi vuotta Suomessa olleen suurlähettiläs Kotalwarin näkemyksiä maamme elinkeinoelämästä, kuin myös saada näkemystä viennin mahdollisuuksista kasvavassa Intiassa. Sokerina päivän pohjalla ollut yritysvierailu Stora Ensolla ikään kuin maadoitti päivän teeman; Suomen vienti on alkanut maallemme ominaisimmasta tuotteesta; puusta, kun jokien varrelle rakentuneet träsliperit alkoivat valmistaa puusta paperia ja kartonkia. Vientikanavien avauduttua ei voi aavistakaan, missä yritys on 150 vuoden kuluttua, joten aloittaa kannattaa vaikka pienelläkin repertuaarilla.

Teksti: Kirsi Juura, Kymenlaakson kauppakamari