Energiankulutus ratkaisee – uudet velvoitteet voivat koskea yllättävän monia yrityksiä

Vuoden 2026 alussa voimaan tullut energiatehokkuuslain muutos koskettaa yrityskenttää huomattavasti aikaisempaa laajemmin. Aiemmin velvoitteet kytkeytyivät yrityksen kokoon, nyt sen kuluttamaan energiamäärään.

– Tämä on olennainen muutos. Yrityksessä voi olla vähän henkilöstöä ja suhteellisen pieni liikevaihto, mutta energiankulutus voi silti nostaa sen velvoitteiden piiriin. Esimerkiksi kiinteistönomistajille tilanne voi tulla uutena, Sitowisen osastopäällikkö Nicholas Stewart sanoo.

Sitowisella on yli 1 700 asiantuntijaa, ja Stewart on työskennellyt yhtiössä noin kymmenen vuotta. Hänen mukaansa yritysten kannattaa nyt ensimmäiseksi selvittää oma energiankulutuksensa – eikä odottaa, että viranomainen muistuttaisi asiasta henkilökohtaisesti.

Uudistuneessa laissa energiakatselmusvelvoite koskee yrityksiä, joiden energian loppukulutus on kolmen edellisen kalenterivuoden keskiarvona yli 2 700 megawattituntia vuodessa. Jos yritys tulee nyt ensimmäistä kertaa velvoitteen piiriin, ensimmäinen katselmus on tehtävä viimeistään 11. lokakuuta 2026.

Kun keskimääräinen energiankulutus ylittää 23 600 megawattituntia vuodessa, yrityksen on puolestaan otettava käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Tämän velvoitteen määräaika on 11. lokakuuta 2027.

Energiakatselmuksessa selvitetään yrityksen energiankäytön kokonaisuutta ja tunnistetaan kohteita, joissa energiaa voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin.

Tarkoitus ei ole siis vain täyttää lakisääteistä velvollisuutta. Hyvin tehty katselmus antaa yritykselle tietoa siitä, mihin energiaa kuluu ja missä säästöpotentiaalia löytyy.

Energiatehokkuus onkin muuttumassa yksittäisistä teknisistä toimenpiteistä yhä enemmän osaksi yrityksen johtamista. Energiankäyttöä seurataan, tavoitteita asetetaan ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan järjestelmällisesti.

– Käytännössä kyse on jatkuvan parantamisen mallista. Määritellään tavoitteet ja toimintatavat, seurataan energiankäyttöä, tehdään päätöksiä tiedon perusteella ja raportoidaan tuloksista, Stewart kuvailee.

Vuoden 2026 alussa käynnistyi myös uusi energiatehokkuussopimuskausi, joka jatkuu vuoteen 2035. Sopimuksia on elinkeinoelämälle, kiinteistöalalle ja julkiselle sektorille.

Sopimusjärjestelmä on vapaaehtoinen, mutta siihen liittyminen voi tuoda yritykselle konkreettisia hyötyjä. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen ja sen katselmusmenetelmien noudattaminen voi esimerkiksi vapauttaa 2 700–23 600 MWh vuodessa kuluttavan yrityksen neljän vuoden välein tehtävästä pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta.

Sopimukseen liittyneille on tarjolla myös neuvontaa ja muita tukimuotoja, ja valtio tukee esimerkiksi tiettyjä energiakatselmuksia ja energiatehokkuusinvestointeja.

Uudella sopimuskaudella yritys tai muu liittyvä toimija asettaa itselleen ohjeellisen energiansäästötavoitteen vuodelle 2035 ja välitavoitteen vuodelle 2030.

Energiatehokkuuden parantamisessa ei ole kyse vain uusien lakivelvoitteiden täyttämisestä tai energiakustannusten pienentämisestä. Sitowisen vastuullisuusasiantuntija Tanja Oksa nostaa rinnalle ympäristövastuun: mitä vähemmän energiaa tarvitaan, sitä pienemmiksi jäävät lähtökohtaisesti myös energiankäytön ympäristö- ja ilmastovaikutukset.

– Energiatehokkuudessa vastuullisuus muuttuu hyvin konkreettiseksi. Kun energiankulutus tunnetaan, voidaan tunnistaa suurimmat kehityskohteet, tehdä perusteltuja toimenpiteitä ja seurata niiden vaikutuksia, Oksa sanoo.

Hyvä esimerkki on Sitowisen kunnalliselle kiinteistötoimijalle laatima ilmastotiekartta. Siinä rakennuskantaa tarkasteltiin kokonaisuutena ja tunnistettiin kiinteistöjä, joiden energiankulutus poikkesi muista. Tämän jälkeen voitiin selvittää korkean kulutuksen syitä ja arvioida, mihin toimenpiteitä kannattaa ensimmäisenä kohdistaa.

Yritysten oman energiankulutuksen lisäksi muutoksia on tulossa rakennuksiin. EU rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano tuo tulevina vuosina muutoksia muun muassa rakennusten energiatehokkuuden laskentaan, energiatodistuksiin, aurinkoenergian hyödyntämiseen ja kaikkein heikoimmin suoriutuvien rakennusten energiatehokkuuteen.

Korjausrakentamisessa energiatehokkuuden parantaminen näkyy esimerkiksi rakennusvaipassa, talotekniikassa, lämmityksessä ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

Sitowisen rakennuttajapäällikkö Jani Seijesvirta korostaa, ettei energiatehokkuustoimia kannata tehdä vain siksi, että jokin tukimuoto on tarjolla.

– Ensin pitää katsoa rakennuksen todellista tarvetta. Ei kannata ajaa mitä tahansa hanketta läpi avustuksen vuoksi, vaan selvittää, mikä on juuri kyseisessä rakennuksessa teknisesti ja taloudellisesti järkevää.

Taloyhtiöiden näkökulmasta ajankohtainen mahdollisuus on uusi asuinrakennusten korjausavustus vuosille 2026–2027.

Elokuussa 2026 avustuksen lopulliset ehdot ovat vielä valmistelussa. Asetusluonnoksen mukaan tukea voisivat saada asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt korjauksiin, jotka parantavat rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi.

Luonnoksen mukaan avustus voisi olla enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja korkeintaan 50 prosenttia hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Tuen edellytyksenä olisi energiatehokkuuden parantaminen vähintään kymmenen prosenttia yli lainsäädännön edellyttämän vähimmäistason.

Tämä tekee ennakkosuunnittelusta tärkeää.

– Jos korjaushanke on joka tapauksessa tulossa, kannattaa selvittää hyvissä ajoin, millä lisätoimenpiteillä energiatehokkuutta voitaisiin parantaa enemmän ja olisiko hankkeeseen mahdollista saada avustusta, Seijesvirta sanoo.

1. Selvitä energiankulutus.
Laske yrityksen energian loppukulutuksen keskiarvo kolmelta edelliseltä kalenterivuodelta.
2. Tarkista raja 2 700 MWh/vuosi.
Jos keskiarvo ylittää rajan, yritystä koskee lähtökohtaisesti energiakatselmusvelvoite. Uusien velvoitteen piiriin tulevien yritysten ensimmäisen katselmuksen määräaika on 11.10.2026.
3. Tarkista raja 23 600 MWh/vuosi.
Jos keskimääräinen kulutus ylittää tämän rajan, yritykseltä edellytetään sertifioitua energianhallintajärjestelmää viimeistään 11.10.2027.
4. Selvitä vaihtoehtoiset tavat täyttää velvoite.
Energiatehokkuussopimus ja energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ voivat tietyissä tilanteissa tarjota vaihtoehtoisen tavan täyttää lain velvoitteita.

Juttu on julkaistu alun perin Keski-Suomen kauppakamarin lehden syyskuun 2026 numerossa.