Tekoäly ei poista päätöksentekijän vastuuta

Nykyään sähköpostit, pöytäkirjat, sopimukset, raportit, lääkärimerkinnät tai hallituksen kokousmateriaalit voidaan syöttää tekoälylle muutamassa sekunnissa. Vastauksena saadaan analyysi mahdollisista virheistä, puutteista, riskeistä ja epäjohdonmukaisuuksista. Samasta aineistosta voidaan laatia reklamaatio, kantelu, vahingonkorvausvaatimus tai viranomaiselle toimitettava selvitys lähes pelkästään nappia painamalla. Tämä on osaltaan myös myönteistä kehitystä: Tiedon käsittely on nopeutunut, ja asiantuntijoiden käytössä on aiempaa tehokkaampia työkaluja. Samalla on kuitenkin syntymässä ilmiö, josta keskustellaan vielä varsin vähän. Vaatimusten, kanteluiden ja vastineiden tuottamisesta on tullut huomattavasti helpompaa kuin niiden arvioimisesta.

Yksi osapuoli syöttää aineiston tekoälylle ja saa esimerkiksi valmiin reklamaation. Toinen syöttää reklamaation tekoälylle ja saa valmiin vastauksen. Sen jälkeen syntyy vastavastine, lisäselvitys, uusi analyysi ja uusi vaatimus. Jokainen vaihe tuottaa lisää tekstiä, uusia näkökulmia ja uusia tulkintoja. Kaikki saattaa näyttää huolellisesti perustellulta, mutta alkuperäinen tietomäärä ei välttämättä kasva lainkaan. Tätä voi kutsua tekoälyn korkoa korolle -ilmiöksi. Taloudessa korkoa korolle kasvattaa pääomaa. Tekoälyn maailmassa kasvaa dokumentaatio. Asiakirjojen määrä lisääntyy huomattavasti nopeammin kuin ymmärrys.

Alkuperäinen kysymys ja ennen kaikkea tosiasiat saattavat helposti kadota sitä ympäröivien tulkintakerrosten alle. Yritysmaailmassa hallitus saattaa käyttää tekoälyä päätösten valmistelussa, osakkeenomistaja päätösten arvioimisessa, yrityksen johto vastauksien laatimisessa. Tekoäly auttaa kaikkia osapuolia samanaikaisesti. Tekoäly voi tuottaa analyysejä, muistioita, reklamaatioita, kanteluita ja vastineita. Vastuu ei kuitenkaan siirry algoritmille, vaan kuuluu edelleen sille ihmiselle, yritykselle tai organisaatiolle, joka väitteet esittää ja päätökset tekee. Tekoäly voi nopeuttaa prosessia, mutta se ei poista harkintavelvollisuutta eikä vastuuta.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Säännös koskee hallituksen jäseniä, toimitusjohtajaa ja hallintoneuvoston jäseniä. Huolellisuusvelvoite sisältää kaksi ulottuvuutta 1) Huolellisuusvelvollisuus: Toimittava huolellisesti ja ammattimaisesti. Huolellisuutta arvioidaan objektiivisesti, ja se korostuu erityisesti silloin, kun päätökseen liittyy suuri riski tai vastapuolena on lähipiiriin kuuluva taho. 2) Lojaliteettivelvollisuus: Johdon on edistettävä yhtiön etua, ei omaa tai muiden tahojen etua.

Kun kaikki osapuolet käyttävät tekoälyä, kuka enää hallitsee kokonaisuutta? Teknologian tarkoituksena on helpottaa päätöksentekoa. Useimmiten se myös tekee niin. Samalla syntyy kuitenkin uudenlainen riski. Mitä enemmän analyysikerroksia tuotetaan, sitä vaikeammaksi voi muuttua alkuperäisen tosiasian tunnistaminen kaiken sitä ympäröivän materiaalin keskeltä. Kuka erottaa alkuperäiset tapahtumat myöhemmin syntyneistä tulkinnoista? Kuka tunnistaa, mikä on tosiasia, mikä johtopäätös ja mikä vain aikaisemman analyysin pohjalta syntynyt uusi arvio? Lopulta tehtävä jää edelleen ihmiselle. Olipa kyse yrityksen johtajasta tai hallituksen jäsenestä, on huolellisessa päätöksenteossa kyettävä palaamaan takaisin alkuperäiseen aineistoon. Vastuun kannalta ihmisen on pystyttävä varmistumaan siitä, mitä todella tapahtui, mitä tiedettiin päätöksiä tehtäessä ja mitä tulkintoja tapahtuman ympärille on myöhemmin syntynyt.

Korkein oikeus on useissa ratkaisuissaan täsmentänyt hallituksen jäsenen vastuun sisältöä. Ratkaisussa KKO 2016:58 hallituksen jäsenet tuomittiin ympäristön turmelemisesta, koska eivät olleet tutustuneet yhtiön ympäristölupaan eivätkä valvoneet sen noudattamista. KKO korosti, että hallituksen on kohdistettava valvontatoimenpiteitä erityisesti yhtiön toiminnan kannalta keskeisiin asioihin, eikä toimitusjohtajan vahva asema vähennä hallituksen valvontavastuuta. Hallituksessa ei voi toimia "konsultin roolissa".

Huolellisen toiminnan mittapuuna on liiketoimintapäätösperiaate (business judgment rule). Osakeyhtiölain esitöiden (HE 109/2005) mukaan riittävänä huolellisuutena voidaan yleensä pitää sitä, että päätöksenteon perustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto ja tämän päätöksentekohetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella on tehty johdonmukainen päätös tai muu toimi, eikä päätöksentekoon ole vaikuttaneet mitkään eturistiriidat. Näin ollen hallituksen jäsenen on aina syytä perehtyä alkuperäiseen asiakirja-aineistoon eikä luottaa pelkästään tekoälyn tuottamaan asiakirjaselvitykseen.

Yhtä lailla kuin tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä, on tekoäly työkaluna hyvä renki, mutta huono isäntä eli siihen ei voi sokeasti luottaa, eikä sen tuottama vastaus poista vastuuta perehtyä alkuperäiseen asiakirja-aineistoon.

Elina Saari
Asianajaja

Urtti Asianajotoimisto

Tuliko eteen vaikea työsuhde-, talous- tai verotuskysymys? Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa neuvontapalvelustamme. Voit lähettää kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi tai olla suoraan yhteydessä neuvontapalvelukumppaneihimme.