02.11.2026 10:24
Yritysten menestys on koko Keski-Suomen etu
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves
Keskisuomalaiset yritykset maksoivat ja tilittivät viime vuonna yhteensä 1,6 miljardia euroa veroja ja veronluonteisia maksuja. Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys osoittaa, kuinka merkittävä rooli yrityksillä on maakuntamme hyvinvoinnin rakentajina. Valtaosa verokädenjäljestä syntyi yritysten työllistämisen ja arvonlisäveron kautta. Yhteisöveron osuus oli vain kahdeksan prosenttia. Yritysten merkitys ulottuukin paljon niiden tulosta laajemmalle. Ne luovat työpaikkoja, toimeentuloa ja verotuloja, joilla rahoitetaan yhteisiä palveluitamme. Siksi yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen ei ole vain elinkeinopolitiikkaa, vaan koko maakunnan tulevaisuuden rakentamista, kirjoittaa toimitusjohtajamme Ari Hiltunen Keskisuomalaisen Vierailija-kirjoituksessa 2.11.2026.
Varovaisia merkkejä talouden paremmasta tilanteesta on jo nähtävissä. EK:n lokakuun suhdannebarometrissa keskisuomalaisten yritysten lähikuukausien näkymät olivat hieman kohentuneet. Yritykset ennakoivat sekä tuotannon että henkilöstömäärän hienoista kasvua.
Tilanne on silti haastava. Keski-Suomi kuuluu edelleen maan heikoimmin pärjääviin alueisiin, ja heikko kysyntä on yritysten yleisin kasvun este. Myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua joillakin toimialoilla.
Myönteisiä viestejä kuuluu kuitenkin eri toimialoilta. Rakentamisessa pahin näyttäisi olevan takana, vaikka elpyminen on hidasta. Valmistavassa teollisuudessa investoidaan ja nähdään merkkejä kysynnän piristymisestä. Palvelualojen kannattavuutta puolestaan rasittavat edelleen kohonneet kustannukset.
Rohkaisevaa on erityisesti viennin kehitys. Tullin ennakkotilastojen mukaan Keski-Suomen tavaraviennin arvo kasvoi tammi–kesäkuussa 13,2 prosenttia ja oli lähes 1,3 miljardia euroa. Kasvu on merkittävää metsä- ja teknologiateollisuuteen vahvasti nojaavalle maakunnalle. Samalla kansainvälisen kysynnän vaihtelut ja kauppapoliittinen epävarmuus luovat riskejä.
Myös matkailu on tärkeä vientiala. Keski-Suomen tavoitteena on kasvattaa välitön matkailutulo puoleen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Kasvu hyödyttää matkailuyritysten lisäksi laajasti muuta paikallista elinkeinoelämää.
Nyt orastavaa kasvua ei pidä tukahduttaa uusilla kustannuksilla. Yritysten toimintaympäristön ennakoitavuus ja kilpailukyky ovat erityisen tärkeitä tilanteessa, jossa talouden elpyminen on vasta aluillaan.
Myönteinen esimerkki tästä on päätös olla edistämättä matkailijaveroa tällä hallituskaudella. Vero olisi lisännyt matkailuyritysten kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Kasvua tavoitteleva matkailuala tarvitsee nyt uusia asiakkaita ja investointeja, ei uusia rasitteita.
Keskeinen haaste on myös kuljetuskustannusten nousu. Kauppakamareiden syyskuun kyselyssä lähes joka kolmas keskisuomalainen vastaaja arvioi kasvaneiden logistiikkakustannusten heikentäneen merkittävästi yrityksensä kilpailukykyä. Tiekuljetusten kallistumisesta kärsi kaksi kolmesta vastaajasta.
Tarvitsemme nopeita ratkaisuja. Keski-Suomen kauppakamari on esittänyt ammattidieseljärjestelmän käyttöönoton jouduttamista ja tarvittaessa määräaikaisia toimia polttoainekustannusten nousun hillitsemiseksi.
Yritysten 1,6 miljardin euron verokädenjälki muistuttaa, kuinka koko yhteiskunta hyötyy elinvoimaisesta yritystoiminnasta. Kun yritykset uskaltavat investoida, kasvaa ja työllistää, vahvistuvat myös yhteiskunnan verotulot. Siksi yritysten toimintaedellytyksistä huolehtiminen on yhteinen asia.
Ari Hiltunen
Toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari