EK:n suhdannebarometri: Epävarmuus jarruttaa edelleen Keski-Suomen yritysten suhdanneodotuksia

Keski-Suomen suhdannetilanne pysyi vaikeana vuoden 2026 alkukuukausina, ilmenee tuoreesta EK:n suhdannebarometrista. Tuotantomäärät supistuivat hieman, mutta jatkossa on nousuodotuksia. Heikko kysyntä on yleinen kasvun este. Suhdanneodotukset ovat laskusuunnassa, saldoluku -15.

Keski-Suomen yritykset arvioivat suhdannetilanteen huhtikuussa 2026 selvästi tavanomaista heikommaksi. Kausitasoitettu saldoluku oli -39, kun se tammikuussa oli -40.
Suhdannenäkymät ovat hienoisesti miinuksella: huhtikuussa saldoluku oli -15, kun tammikuun tiedustelussa se oli vielä 2. Keski-Suomen suhdannenäkymät ovat koko maan keskiarvoa heikommat.

Tuotanto ja myynti vähenivät hieman tammi–maaliskuussa, mutta tuotannon odotetaan kasvavan maltillisesti lähikuukausina. Henkilöstömäärä kasvoi hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kausivaihtelu huomioiden sen ennakoidaan supistuvan hieman lähikuukausina.

Heikko kysyntä oli huhtikuussa yleisin tuotannon kasvun este, ja sen ilmoitti 61 prosenttia vastaajista. Rahoitusvaikeuksia, työvoimapulaa ja kapasiteettirajoitteita esiintyi kutakin noin 10 prosentilla yrityksistä. Kannattavuus heikkeni melko yleisesti verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

”Epävarmuus ja heikko kysyntä jarruttavat kasvua. Vaikka odotuksia lievästä piristymisestä on, käänne parempaan on siirtynyt yhä eteenpäin. Yritykset tarvitsevat nyt vakautta toimintaympäristöön sekä luottamuksen vahvistumista, jotta investoinnit ja kysyntä pääsevät liikkeelle”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Yrityksissä näkyy kysynnän heikkous ja varovaisuus

Rakennusalan hiljentyminen näkyy selvästi kattourakoinnissa, kertoo Vesikattoliike Mäkinen Oy:n toimitusjohtaja Marko Matikainen.

”Töiden määrä on tällä hetkellä noin 60 prosenttia normaalista, kilpailu on kiristynyt ja tarjouksia joudutaan tekemään aiempaa enemmän. Raaka-aineiden hintojen nousu, erityisesti bitumin ja öljyn kallistuminen, lisää epävarmuutta markkinaan. Kattohuopien hintojen arvioidaan nousevan merkittävästi kesän aikana, mikä voi siirtää tai keskeyttää rakennushankkeita. Nähtäväksi jää, onko kyse lyhytaikaisesta vai pidemmästä muutoksesta”, sanoo Matikainen.

Matikaisen mukaan lähitulevaisuuden näkymät jatkuvat epävarmoina, sillä hankkeiden käynnistymisestä ei ole varmuutta. Yrityksessä toimitaan pitkälti olemassa olevan tilauskannan varassa.

Vesikattoliike Mäkinen Oy on noin 50 vuotta alalla toiminut kattourakointiyritys, joka on erikoistunut bitumikermikatteisiin sekä konesaumattuihin peltikattoihin. Yritys toteuttaa niin uudis- kuin saneerauskohteita erityisesti kerrostalo- ja hallirakentamisessa. Henkilöstöä yrityksellä on 13.

Maarla-konsernin toimitusjohtaja Sofia Stark kertoo, että Maarla-konsernissa alkuvuosi on ollut tavoitteisiin nähden vaisu markkinatilanne epävakaa.

”Kysyntä vaihtelee merkittävästi, eikä se yllä aiempien huippuvuosien tasolle. Kilpailu on kiristynyt, ja asiakkaat kilpailuttavat hankintojaan aiempaa tarkemmin. Rakennusteollisuuden heikko tilanne heijastuu suoraan yrityksen toimintaan, eikä selkeää käännettä parempaan ole vielä näkyvissä. Muilla asiakastoimialoilla kehitys on vaihtelevampaa: osassa markkinaa on edelleen kasvua”, sanoo Stark.

Lähitulevaisuuden näkymät ovat varovaiset, mutta konsernissa tavoitellaan kasvua myös haastavassa markkinassa. Toimintaa sopeutetaan tilanteeseen ja kehitetään edelleen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Maarla-konserni on teollisuuden sopimusvalmistaja, joka toimii tuote- ja laitevalmistajien kumppanina tarjoten ohutlevy-, lanka- ja pintakäsittelyratkaisuja sekä kokonaisvaltaista valmistusta suunnittelusta valmiisiin tuotteisiin. Konserniin kuuluvat Maarla, Sopvalm ja Lankarakenne. Konsernissa työskentelee tällä hetkellä noin 65 henkilöä.

Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan maltillisesti lähivuosina toiminnan tehostamisen ja käyttöasteen nostamisen myötä. Viime vuosina konserni on tehnyt merkittäviä investointeja tuotantoon, ja toimintaa on keskitetty Viitasaarelle tehokkuuden ja resurssien joustavamman hyödyntämisen parantamiseksi.

Autokaupassa kahtiajakautunut markkina

Alkuvuosi on sujunut autokaupassa niukasti plussan puolella, kertoo Autoliike Koskisen toimitusjohtaja Karri Koskinen. Koskisen mukaan uusien autojen kysyntä on tällä hetkellä vaisua, ja ostajat ovat jääneet odottavalle kannalle maailmantilanteen epävarmuuden vuoksi. Sähköautot kiinnostavat edelleen ja uutuusmallit herättävät huomiota, mutta kokonaiskysyntä on maltillista.

”Käytettyjen autojen markkina on sen sijaan vilkkaampi: erityisesti 5 000–25 000 euron hintaluokassa kysyntä ylittää tarjonnan. Huoltopalvelut ovat työllistäneet tasaisesti koko vuoden, sillä autoja korjataan aiempaa enemmän uusien hankintojen sijaan”, Koskinen toteaa.
Koskinen sanoo samaa kuin muutkin yritysedustajat: lähitulevaisuuden kehitystä on vaikea ennakoida.

”Kevät ja alkukesä ovat perinteisesti autokaupan vilkkainta aikaa, mutta markkina reagoi herkästi uutisointiin ja yleiseen taloustilanteeseen. Siitä huolimatta positiivisin mielin menemme eteenpäin”, sanoo Koskinen.

Autoliike Koskinen Oy on Viitasaarella toimiva täyden palvelun autoliike, jossa työskentelee noin 11–13 henkilöä.