23.03.2023 08:19
Kauppakamarikysely: Keskisuomalaiset yritykset kokevat saavansa ilmastotoimista taloudellista hyötyä
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves
Vastuullisuus, toimien taloudellinen kannattavuus ja mainehyöty ovat syitä, jotka ovat saaneet yritykset tarttumaan ilmastotyöhön. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että noin 90 prosenttia yrityksistä kertoo tehneensä ilmastotoimia. Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyelläkin aikavälillä.
Kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä noin 90 prosenttia kertoo tehneensä ilmastotoimia. Viidesosa kertoo, että ilmastotoimista on taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä. Neljänneksen mielestä taloudellista hyötyä tulee jo lyhyelläkin aikavälillä. Keskisuomalaisista vastaajista noin 30 prosenttia kokee, että ilmastotoimet lisäävät kustannuksia.
Lähes 60 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä arvioi, että ilmastotoimet ovat yritykselle joko välttämättömiä markkinoilla pysymiseksi, kilpailuedun lähde tai molempia.
”Keskisuomalaiset yritykset tekevät ilmastotoimia luontevasti arjen työssään ja toiminnoissaan, ja ymmärtävät niiden merkityksen. Kyselymme mukaan valtaosa keskisuomalaisista yrityksistä tekee ilmastotoimia”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.
Yleisimmät keskisuomalaisyritysten tekemät ilmastotoimet ovat energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen. Myös materiaalitehokkuuden parantaminen, päästöttömän energian ostaminen ja kierrätysraaka-aineiden käyttäminen ovat suosittuja ilmastotekoja. Vain 12 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia.
”Yritysten ilmastotoimissa korostuu käytännöllisyys, kuten energiaratkaisut ja materiaali- ja jätevirtojen hallinta. Niiden avulla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Energiakriisin vaikutus näkyy energiatehokkuustoimissa, joita on tehnyt yli 65 prosenttia vastaajista”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Kun ilmastotoimia tarkastellaan valtakunnallisesti yrityskoon mukaan, ovat suurimmat yritykset tarttuneet ilmastotoimiin huomattavasti pienempiä yrityksiä aktiivisemmin. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen ja 50–249 henkeä työllistävistä yrityksistä 60 prosenttia. Suuret yritykset ovat myös aktiivisempia ja monipuolisempia ilmastotoimissa.
”Vientiyrityksillä ilmastotoimien merkitys kilpailuedun lähteenä ja markkinoilla pysymisessä korostuu. Suuriin yrityksiin kohdistuu myös enemmän sääntelyä, ja niillä on käytössään enemmän resursseja ja osaamista kuin pienyrityksillä. Toimitusketjujen kautta suurten yritysten asettamat tavoitteet alkavat näkyä myös alihankkijoille, kuten kuljetusyrityksille ja konepajoille”, arvioi Säkkinen.
Ilmastotoimia ajavatkin eteenpäin vaatimukset yritysten toimitusketjuissa. Teollisuusyrityksistä 30 prosenttia nimeää tärkeäksi syyksi ilmastotoimille yritysasiakkaiden vaatimukset. Vastaavasti 40 prosenttia teollisuusyrityksistä kertoo kehittävänsä tuotteita tai palveluita, jotka auttavat asiakkaita päästövähennyksissä, ja vajaa neljännes vähentää hankkimiensa raaka-aineiden ja materiaalien päästöjä.
”Markkinat puskevat nyt vihreää siirtymää eteenpäin voimakkaasti. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yritysten kasvua ja investointeja tukevat toimet kuten osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja sujuva luvitus tukevat sekä ilmastotoimia että Suomen talouden elinvoimaisuutta,” Säkkinen toteaa.
Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemä ilmastokysely tehtiin kohdennettuna sähköpostikyselynä 14.–16.3. Siihen vastasi 1182 erikokoista yritystä ympäri Suomen.