Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymissä parantumista – pula osaavasta työvoimasta nostaa jälleen päätään

Keski-Suomen yritysten suhdannearviot paranivat kevään ja alkukesän aikana. Tämänhetkistä tilannetta kuvaava saldoluku nousi heinäkuussa lukemaan 7, kun vastaava saldoluku oli huhtikuussa vielä miinuksella (saldoluku -13).

Jo huhtikuussa nollaviivan yläpuolelle nousseet suhdanneodotukset olivat varovaisen luottavaiset myös heinäkuussa. Suhdanneodotuksien uusin saldoluku oli 12, kun vastaava saldoluku oli huhtikuussa 10. Heinäkuussa valtaosa alueen yrityksistä, 78 %, arvioi tilanteen pysyvän lähikuukausina ennallaan. Paranemista odotti 17 % yrityksistä ja 5 % alueen vastaajista arvioi suhdanteiden olevan hiipumassa.

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen pitää kehitystä myönteisenä.

”On ilahduttavaa huomata, että näkymät Keski-Suomen osalta ovat positiiviset. Positiivista virettä kuitenkin heikentää rajoitusten lieventymisen ja kysynnän kasvun myötä lisääntynyt pula osaavasta työvoimasta, mistä yritykset kärsivät ennen koronaakin. Lisäksi komponenttipula ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttavat edelleen yritysten toimintaan”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Keski-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat lievästi koko maan keskiarvoa varovaisemmat. Tuotanto- ja myyntimäärät kasvoivat yleisesti huhti-kesäkuussa ja tuotannon nousu jatkunee myös syksyllä. Työvoimaa palkattiin lisää kesän aikana ja henkilökunnan määrää kasvatettaneen edelleen myös syksyllä.

Ammattitaitoisen työvoiman puute oli heinäkuussa ongelmana 30 %:lla alueen vastaajista (huhtikuussa 22 %). Heikko kysyntä vaivasi samaan aikaan 25 prosenttia yrityksistä (huhtikuussa 41 %). Kapasiteetista ja raaka-aineista on myös melko yleisesti pulaa.

Kannattavuus nousi toisella neljänneksellä vuodentakaista paremmaksi. Kustannusten kohoaminen on ollut viime kuukausina myyntihintojen nousua yleisempää, mutta kannattavuuden ennakoidaan nousevan yhä lähikuukausinakin.

Kaupan alan osalta kauppias Vesa Nurminen K-Citymarket Seppälästä kertoo, että yrityksellä menee hyvin, vaikkakin erikoisia aikoja on eletty. Nurmisen mukaan päivittäistavarakauppa toimialana ei ole ottanut osumaa koronakriisistä samoin kuin monet muut toimialat.

”Koronakriisin aikana toiminnassa on korostunut nopea reagointikyky vallitsevaan tilanteeseen. Kriisin alkaessa muun muassa verkkokaupan pystysuora kysyntäkäyrän nousu vaati varsin vikkelää toimintaa, jotta kasvaneeseen kysyntään voitiin parhaalla mahdollisella tavalla vastata. Myös tavaran saatavuuden varmistamiseksi on pitänyt tehdä paljon töitä ja peliliikkeitä, jotta olemme voineet palvella asiakkaitamme mahdollisimman kattavalla valikoimalla”, Nurminen sanoo.

Toiminnassa on korostunut etenkin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus.

”Asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus on ollut prioriteetti ykkösenä. Henkilökuntamme on toiminut näissä poikkeusolosuhteissa mahtavalla asenteella, vaikka välillä muutoksen tuulissa on ollutkin haastavaa luovia”, Nurminen jatkaa.

Lähitulevaisuuden näkymät ovat toimialalla hyvät, joskin ennustettavuus on Nurmisen mukaan todella haastavaa.

”Pienetkin muutokset koronatilanteessa vaikuttavat välittömästi kaupan toimintoihin. Olemme nyt huomattavasti valmiimpia nopeisiinkin tilannemuutoksiin kuin koronakriisin alkaessa olimme”, Nurminen sanoo.

K-Citymarket Seppälä työllistää ruokakaupan puolella 50 henkilöä. Varsinkin verkkokaupan kasvulla on ollut työllistävä vaikutus. Pätevää ja motivoitunutta henkilökuntaa on ollut toistaiseksi hyvin saatavilla.

Ruutitehdas Nammo Vihtavuoren toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä kertoo, että myynti on käynyt hyvin, ja näkymät loppuvuoteen ja ensi vuodelle ovat hyvät. Yrityksen henkilöstömäärä on hieman yli sata, ja tarvetta on kasvattaa henkilöstömäärää loppuvuodelle noin kymmenellä henkilöllä. Yritys suunnittelee kapasiteetin kasvattamiseksi mittavia investointeja, jotka ovat arvoltaan useita miljoonia euroja.

”Näkymä ensi vuoteen on varsin hyvä. Suunnitelmissa on ruutituotannon kapasiteettia kasvattavia investointeja kahden-kolmen vuoden aikajänteellä”, Heikkilä kertoo.

Yrityksen tuotteista 80 prosenttia menee vientiin painottuen Eurooppaan, USA:an ja Pohjoismaihin sekä Aasian maihin ja Etelä-Afrikkaan. Ruutitehtaalla tehdään ruutituotteita alkaen pienoiskiväärikaliiperista tykistön 155-millisiin. Yritys myy niin jälleenlatausruutia loppukäyttäjille kuin ruudin pääraaka-ainetta nitroselluloosaa muille ruutitehtaille.

Metallien ja teräksen tuontiyrityksellä Palatecilla kysyntä on ennätyksellisellä tasolla. Toimitusjohtaja Jorma Laitinen kertoo, että metallien hinnat ja toimitusajat ovat jopa yli kaksinkertaistuneet.

”Hintojen nousu on ollut todella rajua. Tehtailla on niin paljon tilauksia, että toimitusajat ovat jopa tuplaantuneet. Tilauskirjat ulottuvat puolen vuoden, jopa kahdeksan kuukauden päähän”, Laitinen kertoo.

Yrityksen näkymät ovat hyvät, mutta Laitinen nostaa huolensa, miten käy rajun nousun jälkeen.

”En ole koskaan nähnyt tällaista tilannetta 50-vuotisen urani aikana. Kysyntä jatkuu erittäin voimakkaana. Patoutunut kysyntä purkautuu nyt. Raaka-aineiden hintojen nousu heijastuu vuoden parin sisällä siihen, että teräksisten tuotteiden, vaikkapa kotitalouskoneiden hinnat nousevat”, Laitinen arvioi.

Yrityksellä puhaltavat muutoksen tuulet, sillä yrityksessä on menossa omistajanvaihdos. Palatecin perustanut Laitinen on myynyt suurimman osan osakkeista Marko Parkkoselle, joka siirtyy yrityksen johtoon. Laitinen jatkaa yrityksessä myyntipäällikkönä.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2021 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 160 yritystä, joilla on Suomessa noin 270 000 työntekijää.