Kuntaranking 2017: Jyväskylän seutu harppasi yritysympäristövertailussa
Jyväskylän seutukunta nousi EK:n Kuntaranking-selvityksessä sijalle 10. Jyväskylän seutukunnan taloudelliset edellytykset ovat muuhun maahan verrattuna keskimääräistä paremmat
Jyväskylän seutukunnalla on syytä tyytyväisyyteen. Alue paransi huimasti sijoitustaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Kuntaranking-selvityksessä ja nousi 25 seudun vertailussa sijalle 10. Alueen hyppy kymmenen sijaa ylöspäin oli selvityksen kovin suoritus.
Kuntaranking-tutkimuksella EK selvittää kahden vuoden välein, mitkä alueet ovat yritysten näkökulmasta kaikkein vetovoimaisimpia. Yritysjohtajien kyselyn ohella tutkimuksessa hyödynnetään tilastotietoa. Jyväskylän seutukunnan tuloksissa on mukana seuraavat kunnat: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.
Jyväskylän alueen onnistunutta tulosta selittää tasaisen vahva sijoitus tutkimuksen eri osa-alueilla: kuntataloudessa, yrittäjyysaktiivisuudessa, yritysilmastossa, sijainnissa ja elinkeinopolitiikassa.
– Etenkin Jyväskylän seutukunnan taloudelliset toimintaedellytykset ovat muuhun maahan verraten keskimääräistä paremmat. Tämä heijastuu alueen yritysten antamaan avoimeen palautteeseen, josta nousee esiin positiivinen vire ja usko tulevaan, analysoi selvityksestä vastannut EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.
Jyväskylässä on kehitetty yrityspalveluita vuodesta 2015, kun esimerkiksi kaupungin elinkeinoyksikkö perustettiin. Myös yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa on tehty yhteistyötä kilpailutuksessa ja julkisissa hankinnoissa.
– Jos kunnassa ei ole hyvinvoivia yrityksiä, ei ole työpaikkoja eikä verotuloja kunnalle. Olemme tehneet töitä elinvoiman eteen, joten olisi ollut suoranainen pettymys, jos se ei olisi näkynyt tuloksissa. 10. sija ei ole riittävä, vaan tavoitteena on 1. sija ja olla helpoin toimintaympäristö yrityksille, summaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Myönteinen muutos selkeä, myös petrattavaa löytyy
Jyväskylän seutukunnan tulos kertoo myös alueen yritysilmapiirissä tapahtuneesta muutoksesta kahden vuoden takaiseen, jolloin selvitys edellisen kerran toteutettiin. Tuoreessa selvityksessä alueen yritysjohtajat antoivat aiempaa myönteisempää palautetta yritysten toimintaedellytyksiin liittyvistä seikoista. Samalla he olivat silti näkemyksissään koko maan keskiarvoa kriittisempiä.
– Keskimaalla yhteistyö esimerkiksi kaavoitusasioissa on todettu hyväksi, kommentoi Osuuskauppa Keskimaan asiakkuus- ja markkinointijohtaja Katja Laitinen.
Eniten petrattavaa paikallisten yritysten mielestä löytyy kuntien tarjoamien yrityspalveluiden osalta. Vastaajista kannusteisiin tyytymättömiä oli enemmän kuin tyytyväisiä. Yrityspalveluita arvioitiin erityisesti siitä näkökulmasta, saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua erilaisissa toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.