Tilannetietoa Venäjä-pakotteista ja niiden vaikutuksista yrityksiin 2.3.

Kauppakamarit seuraavat tiiviisti vaikutuksia elinkeinoelämään ja jakavat tietoa tiedotteiden ja tapahtumien kautta. Jutun tiedot on koottu kauppakamarin keskiviikon 2.3. tilaisuudesta ”Tilannetieto Venäjä-pakotteista ja niiden vaikutuksista yrityksiin”.

EU:n asettama pakotepakki sisältää muun muassa merkittäviä vientirajoituksia sekä rajoitteita pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin. Keskeisintä epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa on pyrkiä takaamaan yrityksille kaikki saatavilla oleva tieto pakotteista ja niiden vaikutuksista yrityksille.

Ulkoministeriön Markkinoillepääsy-yksikön yksikönpäällikkö Sanna Selin kertoo, että uusia EU-pakotteita on asetettu neljä kertaa viikon aikana. EU:lla on edelleen valmius laajentaa pakotteita, jos tilanne eskaloituu. Pakotteiden piiriin otetaan myös Valko-Venäjää, syynä se, että Valko-Venäjä on liittynyt Venäjän sotatoimiin Ukrainassa.

Selin toteaa, että sotatoimet heijastuvat Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan. Se, millaiset vaikutukset tulossa yrityksille, riippuvat myös Venäjän vastapakotteista, joita ei voi ennustaa. Ruplan arvon romahtaminen tulee heikentämään Suomen vientiä Venäjälle.

Yleinen epävarmuuden lisääntyminen aiheuttanut sen, että yritykset vähentäneet vientiään Venäjälle, vaikkeivat ne kuuluisi pakotteiden piiriin.

Tuontia Venäjältä EU:hun ei olla rajoitettu. Mitä tuontiin tulee, Venäjän mahdolliset toimet voivat siihen vaikuttaa.

Tilaisuudessa korostettiin useaan otteeseen yritysten vastuuta: yritysten on noudatettava EU:n asettamia pakotteita koko toimitusketjussa. Yrityksellä on velvollisuus tuntea omat kumppaninsa ja niiden arvoketjunsa ja omistajansa.

Juha Kilponen Suomen Pankista kertoi, että rahoitusmarkkinoilla ovat tapahtuneet toistaiseksi voimakkaimmat reaktiot sotaan. Pörssit ovat laskeneet varsinkin Venäjällä, ja raaka-ainehinnat ovat lähteneet nousuun.

Tällä hetkellä on vaikeaa tehdä talousanalyysiä talousvaikutuksista tai vaikutuksista yrityksiin. Venäjän talous tulee menemään syvään taantumaan, ja Euroopan ja Suomen suorat vaikutukset näkyvät ensi sijassa kauppakanavan kautta. Energian hinta voi edelleen nousta ja kiihdyttää inflaatiota. Kulutus ja investoinnit kärsivät nousevista hinnoista ja epävarmuudesta. Konfliktin ja pakotteiden/vastapakotteiden vaikutus heijastuu tuotantoketjuihin.

Raakaöljyn ja kaasun hinta nousi reilusti. Venäjän kaasutoimitukset ovat jatkuneet normaalisti. Siitä huolimatta helmikuun alkupuolelta lähtien Euroopan kaasufutuurit ovat moninkertaistuneet, ja sodan alkaminen on nostanut kaasufutuurien hintoja. Yhdysvallat kumppaneineen ottavat käyttöön öljyvarastoja, jotta se lieventää hieman öljyn hinnan nousua lähiaikoina. Vielä toissa päivänä nousu ei näkynyt hinnoissa, mutta jatkossa tulee näkymään.
Venäjä ja Ukraina ovat yhdessä merkittäviä vehnän ja metallien tuottajamaita. Se on ruvennut näkymään vehnäfutuurien ja raaka-ainehinnoissa.

Länsimaat ovat laittaneet liikkeelle ennennäkemättömän pakotekokonaisuuden, josta osa liittyy rahoitussektoriin. Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen jäädyttäminen ja transaktioiden kielto, ja dollarimääräiset transaktiot ovat kiellettyjä isommilla valtionpankeilla. Suurimmat pankit on pakotettu ulos SWIFT-verkostosta. Venäjän valtio, suurimmat pankit (myös yksityinen Alfa) sekä isot valtionyritykset on suljettu pois kansainvälisitä pääomamarkkinoilta.
Sen lisäksi on vientikieltoja (korkeaa teknologiaa, kaksoiskäyttötuotteita, lentokoneet ja niiden osat). 36 maata sulkenut ilmatilansa.

Yksityinen sektori on lähtenyt vahvasti mukaan yhteiseen rintamaan Putinin sotaretkeä vastaan. Se on alkanut sanktioimaan Venäjää vetäytymällä Venäjän toiminnoista ja omistuksista: ensin energiayhtiöt, sitten monet muutkin, kuten autoteollisuus, ja lista kasvaa.

Pakotteet ja yksityisen sektorin reaktiot yhdessä vaikuttavat pysyvästi Venäjän talouteen, kun Venäjä eristetään sekä poliittisesti että taloudellisesti. Vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia. Pankkijärjestelmän kriisi moninkertaistaa vaikutukset.

Vaikutukset Venäjän taloudelle

Venäjällä on käytännössä pankkikriisi – talletuspako alkoi 27.2. Ruplan arvo on heikentynyt lähihistorian alimmille tasoille (noin 100-110 RUB/USD). Venäjän Keskuspankki nosti ohjauskoron 20 prosenttiin. Osakepörssi on pysynyt kiinni, mutta venäläisten yhtiöiden ja pankkien arvot ovat romahtaneet 30-60%. Keskuspankki ei voi käyttää valuuttavarantoaan, vientiyrityksille asetettu määräys kotiuttaa vähintään 80% vientituloista. Vientiyritysten ulkomaiset varat on jäädytetty.
Venäjän BKT supistuu tänä vuonna erittäin selvästi. Kotitalouksien reaalitulot jo ennen tätä kriisiä olivat alle vuoden 2013 tason, ja putoavat nyt entisestään. Kulutus ja investoinnit sakkaavat ja inflaatio kiihtyy.

Venäjän merkitys vientimaana vaihtelee EU:ssa. Venäjä Euroopan vientimaana on hyvin pieni (suuntautuu vain prosentti EU:n viennistä). Sen sijaan EU on hyvin tärkeä vientialue Venäjälle.

Talousvaikutukset Euro-alueelle

Euroalueen toipuminen koronakriisistä oli hyvässä vauhdissa ja työllisyys parani. Nyt ennustekuva on muuttunut. Energian hinta voi edelleen nousta ja kiihdyttää inflaatiota. Vienti supistuu, ja kulutus ja investoinnit kärsivät epävarmuudesta ja nousevista hinnoista. Kasvu voi hidastua selvästikin riippuen kriisin kestosta ja lopullisista vaikutuksista.

Inflaatio on kiihtynyt voimakkaasti: energian hinta selittää siitä yli puolet. Inflaatio kiihtyy edelleen energian, raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hintojen nousun myötä. Myös tarjontahäiriöt saattavat pahentua raaka-aineiden saannin takia. Tämän hetken tietojen perusteella inflaatio kiihtyy kuluvana yli EKP:n joulukuun ennusteen 3,2 %. Keskipitkän aikavälin osalta yläsuuntaiset inflaatioriskit ovat selvästi kohonneet kriisin seurauksena.

EKP panee täytäntöön ja EU:n ja Euroopan maiden hallitusten päättämät pakotteet. EKP varmistaa, että likviditeettitilanne pysyy hyvänä ja käteistä on kansalaisten saatavilla. Eurojärjestelmä seuraa Ukrainan kriisin vaikutuksia tarkasti. Euroalueen korko-odotukset kuluvalle vuodelle ovat maltillistuneet.

Talousvaikutukset Suomelle

Suomen kauppa Venäjä kassa on supistunut pitkään. Venäjä on Suomen viidenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen, alkaa olemaan saman kokonen kuin UK. Venäjä oli silti edelleen tärkeä kauppakumppani, ja yksittäiset toimialat ja yritykset ovat haavoittuvia tilanteesta. Tuonti Venäjältä on keskittynyt voimakkaasti raakaöljyn tuontiin.

Myös Suomeen on tiedossa ennustettua heikompaa BKT:n kasvua lähivuosina. Pakotteet ja vastapakotteet hyydyttävät Venäjän-kaupan. Energian hinta voi edellen nousta ja kiihdyttää inflaatiota Suomessakin. Geopoliittinen epävarmuus syö kulutus- ja investointihaluja. On kuitenkin syytä huomioida, että Venäjän-kaupassa on ollut ennenkin suuria vaihteluita (30-70%) kriisien seurauksena.

Suomen finanssisektorin suorat altistumat Venäjälle ovat hyvin pienet. Venäjän kaupalle altistuneista yrityksistä suurilla on markkinarahoitusta, pienillä pankkilainaa. Suomalaispankkien lainat Venäjän-kaupasta riippuvaisille sektoreille ovat maltilliset. Venäjän-kaupasta riippuvaisten sektorien osuus on n. 7 %.

Suomen Pankin Jussi Terho kertoi pakoitteiden vaikutuksista suomalaisten yritysten maksuliikenteeseen.

Pakotteita on asetettu seitsemälle venäläiselle pankille – niille ei saa tarjota SWIFTin palveluita.
SWIFT on maailmanlaajuinen tietoverkko, ja sen osapuolet yksilöisään BIC-koodeilla. Erityishuomio on turvallisissa tietoliikenneyhteyksissä. Sitä käytetään erilaisten rahoitustapahtumien standardisoituun käsittelyyn verkon osapuolten välillä. Useat maksujärjestelmät käyttävät SWIFT-verkkoa tiedon välitykseen.

SWIFT:lle ei ole olemassa korvaavaa maailmanlaajuista järjestelmää. SWIFT on pankkien omistama ja toimii Belgian lain alla. Suomen pankin tilastojen mukaan yli miljardi tilisiirtoa ja niissä käytetään SWIFT:iä.

Mistä saa tietoa oman yrityksen Venäjän-maksuista?
Tilipankit tuntevat omat kirjeenvaihtajapankkisuhteensa ja pystyvät sitä kautta selvittämään. Tietoa kunkin pankin maksujenvälityksestä saa omalta tilipankilta.

Taloudellisia rajoituksia Venäjän yhteisöjen pääsyä pääomamarkkinoille laajennetaan: venäläisten valtionyhtiöiden osakkeiden listalle ottaminen ja niihin liittyvien palvelujen antaminen unionin kauppapaikoissa kielletään. Rahoitusvirtoja rajoitetaan merkittävästi Venäjältä unioniin, kieltämällä suurempian talletusten vastaanottaminen Venäjän kansalaisilta tai asukkailta, venäläisille asiakkaille kuuluvien tilien pitäminen unionin arvopaperikeskuksissa sekä euromääräisten arvopapereiden myynti venäläisille asiakkaille. Se voi vaikuttaa yrityksiin.

Pakotteet lukuisiin henkilöihin ja yhteisöihin: Rajoittavien toimenpiteiden kohteena oleville luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään, minkä lisäksi on kiellettyä asettaa mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti näiden saataville tai hyödynnettäviksi.

Lisäksi rajoittavien toimenpiteiden kohteina olevien henkilöiden maahantulo ja kauttakulku tulee estää, mutta tämä ei päde kaikkiin pakotelistattuihin.

NS. henkilöpakotejärjestelmä lisäksi venäläishenkilöitä ja entiteettejä on pakotelistattu esim. EU:n kemiallisten aseiden käytön ja leviämisen vastaisessa pakotejärjestelmässä.
Tämä voi vaikuttaa yrityksiin siten, esim. jos suomalaisyritys haluaa neuvotella tulevista bisnesmahdollisuuksista venäläisen kanssa läsnäkokouksessa – venäläisten yritysten henkilöt on pakotelistattu ja jos kohdistuu maahantulo- ja kauttakulkukielto, ei pääse maahan.

Yritysten on tärkeää kiinnittää huomiota: ”mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan eikä välillsesti asettaa pakotelustalla olevien saataville tai hyödennettäviksi”.

Esimerkkikysymyksiä yrityksille pohdittavaksi:
Onko viennin vastaanottava venäläishenkilö tai -entitteetti pakotelistattu?
Käyttääkö jokin pakotelistattu henkilö viennin vastaanottavassa venäläisyrityksessä määräysvaltaa? Jos vastaus tähän on kyllä, vientiä ei todennäköisesti voi toteuttaa.

Yrityksillä on vastuu tuntea henkilöt asiakkaiden/kumppaneiden taustalla.

Viime viikon torstaina voimaan tullut uusi ja neljäs pakotejärjestelmä muistuttaa sisällöltään ns. Krimin ja Sevastopolin aluepakotejärjestelmää. Donetskin ja Luhanskin alueelta peräisin olevien tavaroiden tuonti EU:hun on kielletty, poikkeuksena tuotteet, joille Ukrainan hallitus on myöntänyt alkuperätodistuksen.

Tietyillä aloilla tuontia rajoitetaan (mm. teknologia).

Ulkoministeriön vientivalvontayksikön yksikönpäällikkö Teemu Sepponen korostaa, että viranomaiset ja yritykset toimivat yhteistyössä. Sepponen kuitenkin muistuttaa johdon roolin tärkeydestä, ohjeistuksesta ja koulutuksesta yrityksissä. Viranomaiset toimeenpanevat EU:n ja Suomen lainsäädäntöä. Vientivalvonnan lupaviranomainen on Ulkoministeriö, valvova viranomainen Tulli. Sepponen sanoo, että Suomessa on hyvä yhteistyön perinne viranomaisten ja yritysten kesken. Toimeenpanosta keskustellaan myös EU:ssa ja EU koordinoi Yhdysvaltojen kanssa.

Lähtökohtia vientiyritysten harkintaan
Sepponen muistuttaa yrityksen omasta vastuusta sekä harkinnasta. Alla olevia kysymyksiä voi soveltaa, kun selvitetään, onko vientikielto voimassa:

• Onko vientituote kieltolistoilla (myöhempi Henri Loukusan esitys)

Jos tuote kieltolistalla, soveltuuko poikkeus (kuvat 5—9 Loukusa)

• Onko loppukäyttäjä kieltolistalla (kuva 9)

à Jos kielto, soveltuuko siirtymäaika
à Jos ei kieltoa, onko silti loppukäytön vuoksi kielto (kuvat 11-12) tai liittyykö kauppaan esim. muu kielletty taho tai toiminta eri pakoteregiimeista (aikaisempi Mikael Ruotsin esitys)

Pakotteiden laajentumiseen koskemaan myös Valko-Venäjää on syytä odottaa.

Henri Loukusa Ulkoministeriöstä avasi vientikieltoja tarkemmin. Pakotteiden alla olevien tuotteiden lista on niin laaja, että on helpompi kuvailla, mitä pakotteet eivät koske. Pakotelistalla olevat tuotteet on tarkistettava pakotelistalta. Pakotteet eivät koske esim. raaka-aineita, kuten öljyä, puuta jne., bulkkituotteita, kuten bensiiniä, paperia jne., elintarvikkeita tai tavallisia henkilöautoja.

Vientikiellot

Kaksikäyttötuotteet (liite I, asetus (EU) 2021/821)
• Tuotekate ei muuttunut, mutta vienti kiellettyä 26.2.22 alkaen tietyin poikkeuksin

Öljynporaukseen liittyvien tuotteiden lista (liite II, asetus (EU) 833/2014)
• Rajoitukset eivät muuttuneet, vienti edelleen luvanvaraista ja kielletty tiettyihin käyttötarkoituksiin

Krim, Donetsk ja Luhansk-pakotteiden vientikiellossa olevien tuotteiden lista (liite II, asetus (EU) 692/2014)
• Tuotekate ei muuttunut, vienti edelleen kiellettyä, 23.2.22 alkaen Krimin lisäksi Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen alueille

Lista tuotteista, joista hyötyä sotilaallisen toimintakyvyn kehittämisessä (liite VII, asetus (EU) 833/2014)
• Uusia tuotteita 26.2.22 alkaen, tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden vienti kielletty tietyin poikkeuksin

Öljyntuotantoon liittyvien tuotteiden lista (liite X, asetus (EU) 833/2014)
• Uusia tuotteita 26.2.22 alkaen, tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden vienti kielletty paitsi onnettomuustilanteissa

Lentokoneisiin liittyvien tuotteiden lista (liite XI, asetus (EU) 833/2014)
• Uusia tuotteita 26.2.22 alkaen, tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden vienti kielletty, sisältää CNnimikkeistön ryhmän 88 kokonaan, ainoana poikkeuksena lentoa edeltävä tarkastus

Lentokoneisiin liittyvien tuotteiden lista

Sisältää kokonaisuudessaan CN-nimikkeistön ryhmän 88 - Ilma-alukset, avaruusalukset sekä niiden osat
• Vienti on kielletty

• Lisäksi on kielletty tietyt korjaus- ja huoltotoimet venäläisiin tai Venäjällä käytettäviin lentokoneisiin, sekä tuotteisiin liittyvä tekninen apu

• ilma-aluksen tai komponentin perushuolto, korjaus, tarkastus, vaihto, muutostyö tai vian korjaus, lukuun ottamatta lentoa edeltävää tarkastusta, kun ne liittyvät liitteessä XI lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan

• kyseisten tuotteiden ja kyseisen teknologian toimitukseen, valmistamiseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun, välityspalvelujen tai muiden palvelujen antaminen

Öljyntuotantoon liittyvien tuotteiden vientikielto

Sisältää öljyntuotannossa käytettäviä kemian teollisuuden laitteita

• Öljyntislauslaitteita, kräkkäysreaktoreita, muita reaktoreita öljyntuotannon erikoistarkoituksiin

• Vientikielto on toteutettu CN-nimikkeistön mukaan

• Mikäli tuotteeseen soveltuu jokin asetuksen (EU) 833/2014 liitteen X tullikoodi, on vienti kiellettyä, paitsi onnettomuustilanteessa:

• tarpeen sellaisen tapahtuman kiireellistä estämistä tai lieventämistä varten, jolla on todennäköisesti vakavia ja merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen tai ympäristöön

• Myös tuotteisiin liittyvän teknisen avun, ts. palveluiden, vienti on kiellettyä

Nykyisellään valvonnanalaiset kaksikäyttötuotteet vientikieltoon

Kaikille nykyisellään valvonnanalaisille kaksikäyttötuotteille vientikielto, johon on tiettyjä tarkkarajaisia poikkeuksia

• Valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden luettelo löytyy asetuksen (EU) 2021/821 liitteestä I

• Toivotaan yrityksiltä omaa arviointia siitä, soveltuvatko poikkeukset ja voidaanko lupaa ylipäätään myöntää

Kymmenen ryhmää
Ryhmä 0 – Ydinaineet, aineistot ja laitteet
Ryhmä 1 – Erityismateriaalit ja -laitteet
Ryhmä 2 – Materiaalin käsittely
Ryhmä 3 – Elektroniikka
…ja niin edelleen

Joka ryhmällä viisi osaa
A = Järjestelmät, laitteet ja komponentit
B = Testaus-, tarkastus- ja tuotantolaitteet
C = Materiaalit
D = Ohjelmistot
E = Teknologia (tekninen tieto ja tekninen apu)

Palvelut ja ohjelmistot

• Kussakin tuotekategoriassa valvonnanalaiseksi asetetaan myös fyysisiin tuotteisiin liittyviä ohjelmistoja ja teknologiaa

• Teknologia vientivalvonnassa ei ole yleiskielen termi, vaan sillä on täsmällinen merkitys

• Teknologia voi olla jaoteltu sen mukaan, liittyykö se tuotteiden kehitykseen, tuotantoon vai käyttöön

• Koska valvonnanalaiset tuotteet ovat osittain hyvin tavallisia, koskee valvonta hyvin laajalti tietotaitoa ja palveluita näihin tuotteisiin liittyen

• Voi olla esimerkiksi korjausta tai huoltoa
Tarkista palveluiden valvonnan kate tuotelistan E-kirjaimen sisältävistä valvontakohdista! Esim. X.E.I.001

Pakotteiden alaiset tuotelistat sisältävä asetus

UM:n kooste pakotteista – linkit pakotesäädöksiin

Ohjeita vientiluvan hakemiseen UM:stä – luvat haetaan sähköisestä asiointipalvelusta

EU:n vientivalvonta-asetus – sisältää määritelmiä, joita käytetään myös pakoteasetuksen liitteessä VII

Suomen laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta – muita säännöksiä

Poikkeukset

Laajat vientirajoitukset sisältävät tiettyjä tarkkarajaisia poikkeuksia. Artiklan 2a kohdan 3 mukaisesti tuotteita voi viedä Venäjälle seuraaviin tarkoituksiin ilmoittamalla poikkeuksen käytöstä ulkoministeriölle 30 päivän kuluessa ensimmäisestä viennistä, eikä erillistä vientilupaa tarvita näissä tapauksissa:

• humanitaarisia tarkoituksia tai terveyskriisejä varten tai sellaisen tapahtuman kiireellistä estämistä tai lieventämistä varten, jolla on todennäköisesti vakavia ja merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen tai ympäristöön, tai luonnonkatastrofeihin reagoimiseksi,
• lääketieteellisiä tai farmaseuttisia tarkoituksia varten,
• uutisvälineiden käyttöön väliaikaisesti vietyinä,
• ohjelmistopäivityksiin, tai
• kuluttajien viestintälaitteina käytettäväksi.

Ilmoitus ulkoministeriölle tehdään oheisella lomakkeella, lomake täytetään sähköisesti tekstinkäsittelyohjelmassa ja lähetetään osoitteeseen RU.vienti.ilmoitus.UM@formin.fi viimeistään 30 päivän kuluessa ensimmäisestä vientitapahtumasta. Ilmoituksen lisäksi poikkeusten käytöstä on mainittava tulli-ilmoituksessa.
Huomaathan, että seuraavissa tapauksissa ei tarvita erillistä ilmoitusta eikä vientilupaa, mutta poikkeusten käytöstä on mainittava tulli-ilmoituksessa:

• Venäjällä olevien luonnollisten ja oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten, lukuun ottamatta Venäjän hallitusta ja sen määräysvallassa suoraan tai välillisesti olevia yrityksiä, kyberturvallisuuden ja tietoturvan varmistamiseen, tai
• Venäjälle matkustavien luonnollisten henkilöiden tai heidän mukanaan matkustavien perheenjäsenten henkilökohtaiseen käyttöön, ja rajoittuen heidän omistuksessaan oleviin henkilökohtaisiin tavaroihin, koti-irtaimistoon, ajoneuvoihin tai työvälineisiin, joita ei ole tarkoitettu myyntiin.

Ohjeistusta Venäjän vientirajoitusten poikkeusten käytön ilmoittamisesta ja vientilupien hakemisesta