24.03.2020 07:30
Poikkeusolot ja työlainsäädännön muutokset
Osa 1/3
Hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa, tarkoituksenaan turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Työmarkkinajärjestöt julkaisivat puolestaan 18.3.2020 työmarkkinajärjestöjen esityksen Suomen hallitukselle yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi korona-viruksen aiheuttamassa talouden kriisissä. Esitykseen sisältyi ehdotukset hallitukselle yksityisen sektorin työlainsäädännön joustojen lisäämiseksi määräajaksi 31.12.2020 saakka.
Mitä työnantajayrityksen on syytä tietää?
Alla tiivistetysti asiaa kiireellisesti valmisteilla olevista ja ainoastaan määräajan voimaan tulevista työnlainsäädännön muutoksista ja poikkeussäännöksistä.
Elinkeino- ja työministeriössä on kiireellisesti valmisteltavana seuraavat poikkeusoloperustein säädettävät, tilapäisiksi tarkoitetut muutokset työsopimuslakiin ja lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä (yhteistoimintalaki) menettelyyn.
- Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14:sta viiteen päivään
- Lomautusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia
- Lomautustilanteessa työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus määräaikaisuudesta huolimatta.
- Yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lyhennetään lomautustilanteessa nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä kuudesta viikosta viiteen päivään
Työmarkkinajärjestöjen esittämä peruste yhteistoimintalain poikkeussäännöksen soveltamisesta
Työmarkkinajärjestöt esittivät, että yhteistoimintalain 60 §:ia täsmennetään koskien yrityksen mahdollisuutta lomauttaa työntekijöitä ennen yt-neuvottelujen päättymistä.
Työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaan ”koronaviruksesta aiheutuva yrityksen tuotteiden tai palveluiden kysynnän äkillinen ja voimakas heikkeneminen, jonka seurauksena yritykselle syntyy tarve lomauttaa merkittävä osa yrityksen työntekijöistä, muodostaa yhteistoimintalain 60 §:ssä säädetyn poikkeustilanteen.” Mainitun säännöksen mukaan työnantaja saa tehdä päätöksen lomautusta koskien ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä.
Esityksessä todettiin, että arvio tulee tehdä tapauskohtaisesti. Kun perusteita poiketa yt-velvoitteista ei enää ole, työnantajan on viivytyksettä käynnistettävä yt-neuvottelut. Muut työnantajayrityksen vakauttamista koskevat hallituksen toimet Edellä mainittujen työlainsäädännön muutosten lisäksi hallituksen tarkoituksena on alentaa työnantajan työeläkemaksua tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä, joka toteutetaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.6.2020 ja on voimassa 31.12.2020 saakka.
Asianajaja, varatuomari Marja-Liisa Järvinen, Asianajotoimisto WINLAW Oy