Poliittisia lakkoja pitää rajoittaa!

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen kirjoittaa Keskisuomalaisen Vierailija-kirjoituksessa poliittisten lakkojen kovasta hinnasta ja korjaa työmarkkinauudistuksiin liittyviä valheellisia väittämiä. Poliittisten lakkojen kärsijöinä ovat työnantajat eli yritykset ja heidän työntekijänsä sekä tavalliset kansalaiset. Lakot ovat aiheuttaneet elinkeinoelämän arvioiden mukaan jo yli miljardin euron menetykset.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksella on edessään haastava tehtävä: laittaa Suomen talous kuntoon. Talouden kuntoon laittaminen on yli hallituskausien ulottuva pitkäaikainen prosessi, joka ei tule valmiiksi tämän hallituksen aikana ja toivottavasti siitä kantavat huolta myös tulevat hallitukset.

Hallituksen työllisyystoimet ovat osa tätä tavoitetta. Hallitus on tekemässä tarvittavia uudistuksia, joilla parannetaan tuottavuutta ja Suomen kilpailukykyä. Tavoitteena on 100 000 lisätyöllistä.

Työmarkkinauudistuksia on yritetty viedä läpi jo monta kertaa siinä onnistumatta ja osa lainsäädännöstä on vuosikymmenten takaa. Kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että uudistuksia täytyy tehdä. Tähän nähden melko maltillisten työmarkkinauudistusten saama huomio on saanut kohtuuttomat mittasuhteet ja niistä liikkuu täysin valheellistakin tietoa.

Tässä muutamia faktoja. Edelleenkään työntekijää ei voida irtisanoa millä tahansa kevyellä perusteella, vaan irtisanomiseen tarvitaan aina asiallinen syy. Ensimmäinen sairauspäivä on palkaton vain ellei työ- tai työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Yli vuoden mittaisille määräaikaisille työsopimuksille pitää olla peruste. Työntekijöiden normaalia lakko-oikeutta, kun neuvotellaan työnantajan kanssa työehdoista, ei olla rajoittamassa.

Työn tekemisen kannusteita on tarpeen lisätä. Kannustinloukut eli se, että työn vastaanottaminen ei kannata, on työmarkkinoilla todellinen ongelma. Työntekemisen on oltava aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.

Poliittisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan demokraattisesti mandaatin saaneen hallituksen päätöksiin. Ei ole sallittavaa, että ay-liikkeet pyrkivät poliittisilla lakoilla asettumaan hallituksen osapuoleksi lainsäädäntöprosessissa. Sellainen ei ay-liikkeen rooliin kuulu ja heitä kuullaan lainvalmisteluprosessissa yhtä lailla kuin muitakin osapuolia. Hallitusta tai poliittisia päättäjiä kohtaan kohdistettuja mielenilmauksia ei olla kieltämässä.

Poliittisia lakkoja pitää rajoittaa. Jos 7000 työntekijän voimin voidaan pysäyttää Suomi, on selvää, että järjestelmässä on korjattavaa. Ei ole millään lailla perusteltua, että lakkoilla voidaan työajalla. Olemme jo nyt lukeneet lehdistä lomautuksista ja lakkojen vaikutuksista yrityksiin ja kilpailukykyyn ja pelkona on työpaikkojen menetyksiä, joista on viime päivinä jo valitettavasti uutisoitu.

Poliittisten lakkojen kärsijöinä ovat työnantajat eli yritykset ja heidän työntekijänsä sekä tavalliset kansalaiset. Lakot ovat aiheuttaneet elinkeinoelämän arvioiden mukaan jo yli miljardin euron menetykset. Lisäksi ne antavat Suomesta negatiivisen kuvan kansainvälisille yrityksille mahdollisena investointikohteena.

Suorien kustannusten lisäksi lakot vaativat yrityksiltä aina ylimääräistä suunnittelua ja nopeaa reagointia. Vaikutukset eivät ilmene ainoastaan lakon aikana vaan myös ennen ja jälkeen lakon.

Kohtuutonta on myös se, että lakon aikana työt seisovat ja kasaantuvat, ja kun lakkoilijat palaavat töihin ja suma pitää saada purettua, täytyy tehdä pitkää työpäivää ja maksaa siitä kovaa hintaa ylityökorvauksina.

Hallitus on ilmoittanut, että suunnitellut uudistukset toteutetaan eikä niitä olla perumassa. Edelleen toivon, että päätöksessä pysytään. Uudistusten kritisoijat eivät ole tuoneet pöytään vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla olisi plusmerkkiset vaikutukset.

Suomi ja me suomalaiset tarvitsemme nämä uudistukset ja niiden aika on nyt.


Ari Hiltunen

toimitusjohtaja

Keski-Suomen kauppakamari


Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 25.3.2024.