07.12.2020 10:52
Elisa kehittää teknologiaa datan suurkuluttamisen kansalle
Perinteiset yleisöpuhelimet ovat hävinneet katukuvasta jo kauan sitten, gsm-puhelinten yleistyessä suomalaisten arjessa 2000-luvulla. Kuvassa Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki.
Tähän päivään on tultu aimo harppaus siitä, kun ensimmäinen puhelin tuotiin Suomeen 1870-luvulla. Keski-Suomen Puhelin, myöhemmin Elisa, on ollut Keski-Suomen kauppakamarin jäsen sen perustamisesta, vuodesta 1930 lähtien.
Puhelinyhteydet ovat olleet tärkeässä roolissa kauppakamarin toiminnassa vuosikymmenten ajan. Samana vuonna, kun perustettiin silloinen Jyväskylän, nykyinen Keski-Suomen kauppakamari, perustettiin Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiö. Keski-Suomen Puhelinta edelsi Keski-Suomen telefooniyhdistys.
Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiön historiaan kuuluu monia vaiheita. 1998 siitä tuli pörssiyhtiö, ja samana vuonna Helsingin Puhelin Oyj osti 20,5 prosenttia sen osakekannasta. Neljä vuotta myöhemmin yhtiö muutti nimensä Yomi Oyj:ksi. Elisaan Yomi Oyj sulautui joulukuussa 2004.
Perinteikkään suomalaisen teknologiayhtiö Elisan historia juontaa juurensa 1880-luvulle. Elisan 140-vuotiseen historiaan kuuluu pitkä tasainen kehitysvaihe ja 1960-luvulla alkanut, yhä kiihtyvä kehittyminen.
”Suomalaiset ovat edelläkävijöitä tietotekniikan hyödyntämisessä ja tietoyhteiskunnan rakentamisessa”, kertoo Elisa Oyj:n Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki.
Marraskuussa 1997 Helsingin Puhelin Oyj listautui Helsingin Arvopaperipörssiin. Oy Radiolinja Ab:stä ja FinnetComista tuli Helsingin Puhelin Oyj:n tytäryhtiöitä 1998. Näinä vuosina Helsingin Puhelin Oyj:n osakkuusyhtiöiksi hankittiin Keski-Suomen Puhelin Oy:n lisäksi Tampereen Puhelin Oyj. Vuosituhannen vaihteessa myös silloisesta Joensuun Puhelin Oy:stä tuli Elisan osakkuusyhtiö.
Vuonna 2000 Helsingin Puhelin Oyj muutti nimekseen Elisa Communications Oyj. Kolme vuotta myöhemmin Elisa Communications Oyj:n nimi muutettiin Elisa Oyj:ksi ja hallitus allekirjoitti sulautumissuunnitelmat, joiden mukaan pääosin kaikki Elisa Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt sulautuivat Elisa Oyj:hin.
”Elisa on vahvasti suomalainen juuriltaan ja omistajiltaan ja suomalaisuus ja paikallisuus ovatkin Elisalle tärkeitä arvoja”, Peltomäki kertoo.
Edelläkävijänä verkkoteknologian kehittämisessä
Kun vuonna 1882 Suomessa oli käytössä 56 puhelinnumeroa, oli vuonna 1930 Keski-Suomessa käytössä 1087 puhelinta. Nyt Elisan verkossa on jo miljoonia liittymiä. Teknologia on kehittynyt huimasti erityisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Elisa on eturintamassa aktiivisesti kehittänyt teknologiaa ja hyödyntänyt yleistä teknologian kehittymistä. Yhtiö onkin tuonut ensimmäisenä Suomessa uusia teknologioita ja palveluita kuluttajille.
”Harva tuskin pystyy enää ajattelemaan elämää ilman laajakaistaa. Maailma on muuttunut, ja on itsestään selvää, että onlinessa ollaan 24/7”, sanoo Peltomäki.
Tähän päivään on siis tultu pitkä matka niistä ajoista, kun 1G eli NMT lanseerattiin 1980-luvulla. Digitaalisen matkaviestinnän alueella Elisa on ollut edelläkävijä Suomessa ja maailmalla. Elisaan kuulunut Radiolinja kytki maailman ensimmäisen GSM-puhelun ja avasi ensimmäisen kaupallisen GSM-palvelun vuonna 1991. Myös maailman ensimmäinen GSM-datapuhelu tehtiin vuonna 1993 Radiolinjan verkossa.
Vuonna 2007 Elisa teki jälleen tietoliikenteen historiaa, kun se avasi ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen käyttöön 3G UMTS900-verkon. Vuonna 2010 yhtiö avasi ensimmäisenä 4G-verkon kaupalliseen käyttöön. Loppuvuonna 2019 yhtiö lanseerasi 5G-verkon ensimmäisten joukossa maailmassa, ja nyt tutkitaan jo 6G-verkkoa. Ennen nopeuksista puhuttiin kilobiteissä, nyt gigatavuissa.”5G:n hyödyntäminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia sellaisille yrityksille, jotka edellyttävät verkolta suurempaa suorituskykyä”, Peltomäki kertoo.
Keski-Suomessa yhteistyö toimii
Peltomäki pitää kauppakamaria tärkeänä keskisuomalaisten yritysten edunvalvojana sekä verkostojen ja yhteistyön rakentajana.
”Elisalla on pitkä historia kauppakamarin jäsenenä, sillä kauppakamari tekee työtä, jolla on merkitystä ja aito tarve. Kauppakamarilla on tärkeä rooli Keski-Suomessa aidon yhteistyön edistäjänä ja edunvalvojana. Kauppakamari on myös verkostojen keskittymä, josta on yhteydet päättäviin elimiin. Oli kyse sitten teistä tai tietoliikenteestä, kauppakamarin roolia alueen kasvamisessa ja alueellisessa hyvinvoinnissa ei voi väheksyä”, sanoo Peltomäki.
Peltomäen mukaan Keski-Suomella on paljon potentiaalia globaalissa markkinassa.”Elisan näkökulmasta Keski-Suomi on mahtava alue yrityksineen ja yhteistyöverkostoineen. Keski-Suomessa tuotetut palvelut kilpailevat globaalisti, joten kilpailukyvystä tulee pitää huolta”, Peltomäki pohtii.
2020-luku - 5G-vuosikymmen
Vuonna 2020 5G-verkkojen rakentamisessa ollaan jo pitkällä. Verkkojen rakentaminen alkoi vuonna 2019, ja Jyväskylä oli Suomen neljäs kaupunki, jossa 5G-verkko avattiin yleisön käyttöön. Alueella tehtiin suuria investointeja, kun runkoverkko uusittiin.
”Jyväskylässä 5G-verkon kattavuus onkin poikkeuksellisen hyvä verrattuna muihin kaupunkeihin Suomessa. 5G-nopeudet ovat mahdollisia Jyväskylässä jo kahdeksalla alueella keskustassa, Hippoksella, Lutakossa, Seppälässä, Seminaarenmäellä, Palokankeskuksessa, Viitaniemessä ja Mattilanniemessä”, Peltomäki kertoo.
Kun 5G-tekniikasta saadaan tulevaisuudessa kaikki hyöty irti, se tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusiin kehityskulkuihin. Esimerkiksi mobiililaajakaistan nopeus kymmenkertaistuu, teräväpiirtoiset mobiilivideot yleistyvät, laitteita voidaan ohjata lähes viiveettömällä etäohjauksella ja esineiden internetin (IoT) mahdollisuudet laajenevat entisestään.
”5G mahdollistaa uuden kehittämisen. Palveluiden ja asioiden tapahtuminen verkossa vahvistuu entisestään. Tämä vuosikymmen tulee olemaan 5G-vuosikymmen”, kertoo Peltomäki.
Juttu on julkaistu alun perin Keski-Suomen kauppakamarin 90-vuotisjuhlajulkaisussa.