Ajankohtaista Venäjältä - vihreä siirtymä on mahdollisuus Suomen ja Venäjän kaupalle

Lenita Toivakka. Kuva: Liisa Takala

Ajankohtaista -juttusarjassa Keskuskauppakamarin johtaja Lenita Toivakka kertoo eri maiden ajankohtaisista asioista ja suurlähettiläiden terveisiä suomalaisille yrityksille. Sarjan toinen osa tarkastelee Venäjää.

Venäjä on Suomen viiden tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Kuluvan vuoden aikana Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kehittynyt positiivisesti. Erityisesti tavarakauppa on piristynyt. Palvelujen kauppa laahaa pandemian ja matkailun rajoitusten vuoksi. Pandemia on koetellut rajusti Venäjää. Viime viikkoina koronatartunnat ovat taas nousussa ja tilanne on huolestuttava. Rokotevastaisuus on suurta ja sitä yritetään kasvattaa. Suomesta käsin katsottuna toivomme, että siinä onnistutaan.


Huomio tullausongelmiin

Tuoreen Venäjä- kaupan barometrin mukaan suomalaisten yritysten odotukset liiketoiminnan kehittymisestä Venäjällä ovat parantuneet. Kasvua odotetaan lähes kaikilla aloilla, myös palvelusektorilla.

Liiketoiminnan suurimmat pullonkaulat ovat maan koronatilanne, matkustusrajoitukset sekä maan poliittinen epävarmuus. Kun tarkastellaan vientiin liittyviä ongelmia, yritysten liiketoimintaa haittaavat tullaukseen ja erilaisiin tulliongelmiin liittyvät asiat. Samoja ongelmia on myös yrityksillä, jotka tuovat Venäjältä tavaraa. Yritykset toivovatkin, että tullausongelmien ratkomiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.


Ympäristökysymykset vaikuttavat koko maan kehitykseen

Venäjän kaupan barometrissa kysyttiin yrityksiltä näkemyksiä liittyen ilmasto- ja ympäristökysymyksiin sekä siihen, miten niiden arvioidaan muuttavan markkinoita ja toimintaympäristöä Venäjällä. Vain puolet yrityksistä oli sitä mieltä, että ympäristökysymykset muuttavat Venäjän markkinoita.

Tietoisuuden ympäristöhaasteista sanotaan Venäjällä olevan pientä ja yritysten mukaan ympäristötoimet tulevat vaikuttamaan Venäjän kehitykseen, mutta pitkällä viiveellä. Venäjällä investoidaan edelleen paljon fossiilisten polttoaineiden tuotantoon. Vihreä siirtymä muualla maailmassa tulee vaikuttamaan Venäjän valtiontalouteen öljyn vientitulojen pienentyessä.

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat tulleet Venäjän julkiseen keskusteluun, mutta myös päättäjien puheisiin. Venäläinen elinkeinoelämä on nopeasti omaksunut viestintäänsä ympäristöteemoja. Myös osa kuluttajista, suurissa kaupungeissa, vaatii tekoja päättäjiltä ja yrityksiltä. Käynnissä olevassa Glasgow’n ilmastokokouksessa Venäjä on ilmoittanut tavoittelevansa hiilineutraaliutta 2060 mennessä. Konkreettiset tavoitteet puuttuvat vielä. Venäjällä seurataan kuitenkin tiiviisti millaiseksi vähähiilisempi sääntely EU:ssa ja muualla maailmassa on muotoutumassa.

Venäjän arvioidaan jäävän jälkeen kansainvälisestä kehityksestä ja heikentävän omaa talouttaan, jos maa ei reagoi kasvaviin ilmasto-ongelmiin eikä investoi puhtaaseen teknologiaan ja osaamiseen. Toisaalta on tiedossa, että investointeja puhtaaseen teknologiaan tehdään jonkun verran. Huomiota kiinnitetään erityisesti puhtaan veden saatavuuteen ja teollisuuden jätehuoltoon.


Arktinen alue yhdistää

Suomea ja Venäjää yhdistää myös arktinen alue. Ilmastonmuutos on arktisen alueen suurin uhka. Kaikki ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikeudet heikentävät arktisen alueen toimintaedellytyksiä ja elinvoimaa. Suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä useilla puhtaan teknologian sekä arktiseen liiketoimintaan liittyvillä toimialueilla. Suomen juuri alkanut puheenjohtajuus Barentsin euroarktisessa neuvostossa antaa mahdollisuuden edistää näitä ympäristökysymyksiä ja myös siinä toivotaan hyvää yhteistyötä myös Venäjän kanssa.

Hyvinvoinnin ja kestävän kasvun näkökulmasta, olisi monella tavalla tärkeää, että Venäjää ryhtyisi toteuttamaan omaan vihreää siirtymäänsä. Venäjän uudistuminen vihreämmäksi ja kestävämmäksi toisi uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja vahvistaisi entisestään maiden välistä kauppaa.