27.10.2026 08:50
EK:n suhdannebarometri: Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät pysyvät plussalla – tuotantoon ja työllisyyteen odotetaan kasvua
Keskisuomalaisten yritysten suhdannenäkymät ovat pysyneet lähes ennallaan ja hieman jopa nousseet, ilmenee tuoreimmasta EK:n suhdannebarometrista. Tuotannon ja henkilöstömäärän ennakoidaan kasvavan hieman lähikuukausina. Myös arviot tämänhetkisestä suhdannetilanteesta ovat kohentuneet, vaikka tilanne nähdään edelleen tavanomaista heikompana.
Keski-Suomen yritysten arviot suhdannetilanteesta paranivat lokakuussa 2026, vaikka tilanne arvioitiin edelleen tavanomaista heikommaksi. Kausitasoitettu saldoluku oli -19 (heinäkuussa -24). Lähikuukausien suhdannenäkymät ovat pysyneet lähes ennallaan ja hieman jopa nousseet. Kausitasoitettu saldoluku oli +6 (heinäkuussa +5). Keski-Suomen suhdannenäkymät ovat lähellä koko maan keskiarvoa.
”Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymissä on nähtävissä rohkaisevia merkkejä. Vaikka taloustilanne on edelleen haastava, suunta on oikea. Erityisen myönteistä on, että yritykset ennakoivat sekä tuotannon että henkilöstömäärän kasvua lähikuukausina. Myös yritysten investoinnit ja tulevaisuuteen suuntautuvat suunnitelmat kertovat uskosta tulevaan epävarmuudesta huolimatta”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.
Tuotanto- ja myyntimäärät lisääntyivät hivenen heinä–syyskuun aikana. Tuotannon arvioidaan kasvavan aavistuksen verran lähikuukausinakin. Henkilöstön määrä säilyi ennallaan kolmannella neljänneksellä. Henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän lähikuukausien kuluessa.
Heikko kysyntä oli lokakuussa yleisin tuotannon kasvun este 60 prosentin osuudella. Ammattitaitoisen työvoiman puute oli ongelmana 16 prosentilla vastaajista. Kapasiteettipulaa ilmoittaneiden osuus nousi 10 prosenttiin. Kannattavuuden arvioidaan kohonneen vuodentakaiseen verrattuna.
Yrityksissä näkyy piristymisen merkkejä
Rakennusalalla pohjakosketus näyttäisi olevan takana, mutta elpyminen etenee hitaasti, arvioi Peabin yksikönjohtaja Samuli Heino.
”Suhtaudumme tulevaisuuteen positiivisesti, vaikka kasvun vauhti näyttää edelleen maltilliselta. Suurhankkeet, kuten datakeskukset, muodostavat yhä merkittävämmän osan rakentamisen kokonaisvolyymista, mikä kasvattaa myös alueellisia eroja. Lisäksi rakennusmateriaalien hinnankorotuspaineet, energiakustannusten ja öljyn hinnannousu sekä korkojen kehitys tuovat epävarmuutta markkinaan”, Heino toteaa.
Peabilla tarjouspyyntöjen määrä on tällä hetkellä kohtuullisella tasolla, ja kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan.
”Syksyn rakennusmarkkina näyttää aiempaa valoisammalta, mutta uudisasuntojen kysyntä on edelleen vaisua. Myös valtion tukema asuntorakentaminen on supistunut voimakkaasti, eikä sen osalta ole nähtävissä nopeaa piristymistä. Henkilöstömääräämme ei tällä hetkellä ole suunnitteilla merkittäviä muutoksia, mutta kehitys riippuu luonnollisesti myös siitä, miten onnistumme tulevissa urakkakilpailuissa”, Heino kertoo.
Ravintola-alan kannattavuus on edelleen tiukilla, vaikka asiakkaita riittää, kertoo ravintola Cielon yrittäjä Tuula Sotamaa.
”Alan tilanne on edelleen haastava, sillä kustannukset ovat nousseet viime vuosina merkittävästi, eikä nousua pystytä nykyisessä taloustilanteessa siirtämään kokonaan asiakashintoihin. Olemme onneksi pärjänneet kohtuullisen hyvin asiakasmäärien ansiosta, mutta kulujen hallinta vaatii jatkuvaa tarkkuutta. Erityisesti yksittäisten ravintolayritysten voittomarginaalit ovat hyvin pieniä”, Sotamaa kertoo.
Kustannuspaineet näkyvät myös henkilöstön työtunneissa, joita yrityksessä on jouduttu hieman vähentämään kannattavuuden turvaamiseksi.
”Ravintola-ala on työvoimavaltainen, ja meillä ruokien ja juomien valmistukseen käytetään paljon käsityötä. Työhakemuksia tulee runsaasti, ja työllistäisimme mielellämme enemmän, jos taloudelliset edellytykset sen mahdollistaisivat. Toivon, että päättäjät tunnistaisivat ravintola-alan merkittävän potentiaalin työllistäjänä. Anniskelun korkea arvonlisävero ja alkoholiverotuksen kiristyminen heikentävät alan kannattavuutta ja mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja”, Sotamaa toteaa.
Tulevaisuuteen yrittäjä suhtautuu varovaisen toiveikkaasti.
”Toivomme, että kannattavuuden parantuessa voisimme jälleen investoida uuteen toimintaan ja sitä kautta myös työllistää lisää ihmisiä.”
Valmistavassa teollisuudessa on nähtävissä varovaisia piristymisen merkkejä, vaikka kysyntä vaihtelee ja tulevaisuuden ennustaminen on edelleen vaikeaa, kertoo 3D Formtechin toimitusjohtaja Toni Järvitalo.
”Olemme tehneet yrityksemme historian suurimman investoinnin metallipuolelle, sillä uskomme tulevaisuuteen. Tilauksia on tullut kohtuullisen hyvin, ja olemme edelleen viime vuoden vastaavaa ajankohtaa edellä. Valmistavassa teollisuudessa näyttäisi olevan merkkejä paremmasta suhdannejaksosta”, hän kertoo.
Lähitulevaisuuteen yrityksessä suhtaudutaan varovaisen myönteisesti, vaikka maailmantalouden epävarmuus ja kustannusten nousu heijastuvat myös asiakkaiden toimintaan.
”Uskomme kysynnän hieman kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana, mutta kehityksen ennustaminen on vaikeaa. Henkilöstömäärämme on pysynyt 19 työntekijässä viime vuosina. Mikäli suhdanne jatkuu nykyisen kaltaisena, voimme ensi vuonna palkata yhden tai kaksi uutta työntekijää”, hän arvioi.
M-Levyn toimitusjohtaja Niko Puhakka kertoo, että tilanne on vakaa, vaikka kysyntä on hieman rauhoittunut alkuvuoteen verrattuna. Tilauksissa näkyy asiakkaiden varovaisuutta, ja ostopäätöksissä hinnan merkitys korostuu.
”Kysyntä on tällä hetkellä kohtalaisella tasolla ja tarjouspyyntöjä tulee tavanomaiseen tapaan. Näkyvyys tulevaan on kuitenkin melko lyhyt, mikä vaikeuttaa kysynnän ennakointia. Suhtaudumme silti lähitulevaisuuteen luottavaisesti. Pyrimme muun muassa laajentamaan asiakkuuksiamme puolustusteollisuudessa”, Puhakka kertoo.
Yritys on rekrytoinut uusia työntekijöitä kuluvan vuoden aikana, mutta henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähiaikoina ennallaan. Tulevaisuuteen panostetaan myös investoinneilla.
”Investoimme tuotannon automatisointiin ja otamme vuoden 2027 alussa käyttöön uuden särmäysrobottisolun. Sen avulla pystymme automatisoimaan entistä joustavammin myös pienempien valmistuserien tuotantoa”, hän kertoo.
