Maailma on auki rohkeille

Kuvassa Sleipner Finlandin DB-lavetti (DB130), joka on käytössä Pohjois-Suomen kaivoksella.

Kolmekymmentä vuotta sitten kaikki alkoi kaivinkoneenkuljettajan oivalluksesta. Nyt keskisuomalaisen Sleipner Finlandin asiakkaita on jo 62 maassa. Toimitusjohtaja Jukka Koposen mukaan kansainvälinen menestys vaatii innovaatioita, osaavia ihmisiä, oikeita kumppaneita ja ennen kaikkea rohkeutta.

Maailma ei tunnu kovin suurelta, kun kuuntelee Sleipner Finlandin toimitusjohtajaa Jukka Koposta.

– Meille maailma on auki koko ajan. Puhumme joka päivä eri mantereille, Koponen kuvailee.

Tänä vuonna kaikki yrityksen tilaukset ovat tulleet ulkomailta, ja peräti 80 prosenttia niistä Euroopan ulkopuolelta. Afrikka on noussut vuoden vahvimmaksi myyntialueeksi, ja uusimpina maina asiakaskartalle ovat liittyneet Egypti ja Pakistan.

Kaikkiaan asiakkuuksia on kertynyt jo 62 maasta. Koposelle kansainvälisyys ei kuitenkaan ole erillinen tavoite. Se on yrityksen tapa ajatella, toimia ja kasvaa.

Sleipner Finland Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koponen.

Kaikki alkoi yhdestä oivalluksesta

Sleipner Finlandin tarina sai alkunsa 30 vuotta sitten, kun kaivinkoneenkuljettaja Ossi Kortesalmi ryhtyi kehittämään ratkaisua raskaiden kaivinkoneiden siirtämiseen.

Syntyi Sleipnerin ensimmäinen pyörästöratkaisu, jota asiakkaat kutsuvat edelleen tuttavallisesti rullaluistimiksi.

– Saimme juuri tänä aamuna Norjaan tilauksen saman kokoluokan pyörästöstä kuin ensimmäinen prototyyppimme 30 vuotta sitten. Suomessa on edelleen käytössä aivan ensimmäisiä valmistamiamme laitteita, Koponen kertoo.

Ensimmäisestä innovaatiosta alkoi kehitystyö, joka jatkuu edelleen. Merkittävä askel otettiin vuonna 2013, kun yritys kehitti ensimmäisen lavettiratkaisunsa ja laajensi tuotevalikoimaansa.

Toinen käännekohta koettiin noin kymmenen vuotta sitten, kun Midinvest tuli mukaan yrityksen omistukseen. Paikallisen sijoittajan mukanaolo on mahdollistanut entistä suuremmat kehitysaskeleet.

– Yksi suurimmista ylpeydenaiheistamme on innovatiivinen ajattelu ja jatkuva tuotekehitys. Se on ollut mukana aivan Ossin ajoista lähtien.

Tuotekehitykseen panostaminen näkyy myös patentoinnissa. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä on pystyttävä jatkuvasti uudistumaan.

Vienti ei ole vaihtoehto vaan elinehto

Sleipnerillä viennin merkitys konkretisoituu jokaisena työpäivänä. Kotimarkkinat eivät yksinkertaisesti riittäisi ylläpitämään nykyistä liiketoimintaa.

– Raha ei tule mistään muualta kuin viennistä. Suomen sisämarkkinalla emme pystyisi pyörittämään tällaista toimintaa, Koponen kiteyttää.

Koko uransa vientiyrityksissä työskennellyt Koponen muistuttaa, että suomalaisella teknologialla on edelleen hyvä maine maailmalla. Suomalaisuus yhdistetään laatuun, luotettavuuteen ja tekniseen osaamiseen.

Pelkkä laadukas teknologia ei silti riitä. Asiakkaalle on pystyttävä osoittamaan, mitä konkreettista hyötyä ratkaisu tuo. Halvempien kilpailijoiden rinnalla suomalaisyrityksen on perusteltava tuotteensa arvo.

– Meidän täytyy olla jatkuvasti askel edellä.

Sleipnerin kansainvälinen myynti perustuu pitkälti paikallisiin jakelukumppaneihin, jotka tuntevat markkinoidensa kulttuurin, toimintatavat ja lainsäädännön. Kumppaneita löydetään esimerkiksi kansainvälisiltä messuilta ja digitaalisten kanavien kautta.

– Pienelle yritykselle verkosto on käytännössä ainoa mahdollisuus toimia näin laajasti.

Katse Yhdysvaltojen markkinoilla

Maailmanpoliittinen epävarmuus ja kauppapolitiikan muutokset näkyvät myös Sleipnerin arjessa. Erityisesti Yhdysvaltojen tullipolitiikka haastaa yritystä, sillä Yhdysvallat on sen tärkein strateginen kasvumarkkina.

Sleipnerin tuotanto on ulkoistettu kumppaneille Suomessa ja Virossa. Nyt yritys selvittää mahdollisuuksia valmistaa tuotteita myös Yhdysvalloissa. Paikallinen tuotanto voisi vähentää kuljetuskustannuksia ja vahvistaa kilpailukykyä.

Kasvutavoitteista ei kuitenkaan tingitä. Yritys on juuri palkannut ensimmäisen paikallisen työntekijänsä Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi katse kohdistuu Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Myös tuotekehitys sekä huolto- ja palveluliiketoiminta ovat kasvustrategian keskiössä.

Vientiin tarvitaan rohkeutta – ja rohkaisijoita

Koponen kannustaa myös muita keskisuomalaisia yrityksiä katsomaan rohkeasti Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Tarvitaan uskallusta lähteä tekemään.

Kansainvälistyminen edellyttää osaamista sekä johdon ja omistajien sitoutumista. Monelle pienelle yritykselle ensimmäinen askel voi silti tuntua suurelta. Rahoituksen lisäksi tarvitaan neuvoja, kontakteja ja henkistä tukea.

Koponen pitää esimerkiksi Keski-Suomen kauppakamarin kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnan Kasvutahto-mentorointiohjelmaa tärkeänä. Myös Business Finlandin kanssa tehdystä yhteistyöstä on ollut Sleipnerille hyötyä.

– Tarvitaan kannustamista siihen, että uskaltaa ottaa ensimmäiset askeleet ulkomaille. Meiltäkin vaaditaan rohkeutta joka päivä.

Keski-Suomen kauppakamari on Sleipnerille tuttu kumppani erityisesti ulkomaankaupan asiakirjoissa. Koponen on osallistunut mahdollisuuksien mukaan myös kauppakamarin kansainvälisiin tilaisuuksiin ja mentorointiin.

Koponen näkee kauppakamarilla tärkeän roolin myös yritysten välisen verkostoitumisen mahdollistajana. Hän on itse saanut mentorointikeskusteluista uusia ajatuksia ja arvokkaita kontakteja.

– Suosittelen aina hankkimaan ulkopuolista keskustelua. Kun keskustelet toisen ihmisen kanssa, alat itsekin pohtia asioita uudella tavalla.

Kansainvälinen osaaminen on Sleipnerin vahvuus

Sleipner Finlandin kansainvälisyys ei näy vain asiakaskartalla. Se kuuluu myös työyhteisön arjessa, jossa yhteinen kieli on englanti ja osaajien taustat ulottuvat viidelle mantereelle.
Sleipnerillä työskentelee ihmisiä muun muassa Euroopasta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Uudesta-Seelannista. Osa henkilöstöstä työskentelee ulkomailla, ja kansainvälisyys on luonteva osa jokapäiväistä tekemistä.

– Olemme pieni mutta hyvin kansainvälinen porukka. Se tuo kansainvälisen ajattelun osaksi jokapäiväistä tekemistämme, toimitusjohtaja Jukka Koponen kertoo.

Kansainvälisiä osaajia on löytynyt sekä rekrytointien että Suomessa jo asuvien ammattilaisten joukosta. Yksi työntekijöistä on tullut Suomeen perhesyistä, toinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kansainvälisten opintojen kautta.

Koposen mukaan ratkaisevaa ei ole työntekijän kansallisuus tai ikä, vaan osaaminen ja soveltuvuus tehtävään.

– Viimeisin rekrytoimani henkilö oli yli 60-vuotias. Johtoryhmässämme ovat mukana sekä yrityksen nuorin että vanhin työntekijä. Meille ikä ei ratkaise, vaan osaaminen.
Kansainvälinen toimintaympäristö on myös rekrytointivaltti. Sleipner tarjoaa mahdollisuuden työskennellä eri maiden asiakkaiden kanssa ja päästä mukaan kiinnostavan teknologian kehittämiseen.

Erityisen tärkeää kansainvälinen osaaminen on myynnissä sekä huolto- ja palveluliiketoiminnassa. Teknisen asiantuntemuksen lisäksi tarvitaan kielitaitoa, kulttuurien ymmärtämistä ja vuorovaikutustaitoja.

– Kielitaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tekoäly ja kääntäjät voivat hoitaa kirjallista viestintää, mutta kasvokkain kohdatessa oma kielitaito nousee edelleen arvoonsa.

Kansainväliset osaajat eivät siis ole Sleipnerille vain vastaus työvoimatarpeeseen. He ovat tärkeä osa yrityksen kasvua ja kilpailukykyä maailmalla.


Juttu on julkaistu alun perin Kauppakamari-lehdessä 4/2026.