Kasvu, työllisyys ja alueen kilpailukyky puhuttivat Keski-Suomen kauppakamarin kansanedustajatilaisuudessa

Tilaisuuteen osallistuivat kansanedustajat Bella Forsgrén (vihr.), Riitta Kaarisalo (sd.), Anne Kalmari (kesk.), Piritta Rantanen (sd.), Jani Kokko (sd.) ja Ville Väyrynen (kok.). Tilaisuuden juonsi Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Keskustelun keskiössä oli kysymys siitä, millaisilla valtakunnallisilla päätöksillä keskisuomalaisten yritysten kasvua, yrittäjyyttä, investointeja ja kilpailukykyä voidaan vahvistaa.

Kaavoituksen ja lupaprosessien osalta keskusteltiin erityisesti siitä, miten investointien eteneminen ja luontoarvojen huomioiminen voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Esimerkkinä nostettiin esille Laajiksen pohjoisen rinnealueen pitkään vireillä ollut kaava. Keskustelussa nousi esiin tarve nopeuttaa investointihankkeiden käsittelyä ja ehkäistä tilanteita, joissa pitkät valitus- ja lupaprosessit viivästyttävät kasvua ja työpaikkoja synnyttäviä hankkeita.

Yhtenä keinona keskustelussa nostettiin esille myös valitusmaksujen hyödyntäminen perusteettomien valitusten vähentämiseksi.

Keski-Suomen pitkään jatkunut vaikea työllisyystilanne ja vaatimaton talouskehitys olivat tilaisuuden keskeisiä aiheita. Keskustelussa korostui näkemys siitä, ettei tilanteen korjaamiseen ole yhtä yksittäistä keinoa.

Ratkaisuja haettiin muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikasta, osaamisen kehittämisestä sekä nykyistä yksilöllisemmistä työllisyyspalveluista. Keskustelua käytiin myös aikuiskoulutustuesta ja työnhakuvelvoitteen kehittämisestä. Työttömien erilaiset tilanteet ja tarpeet nähtiin tärkeäksi huomioida palveluissa nykyistä paremmin.

Yritysten toimintaympäristön näkökulmasta keskustelussa käsiteltiin myös arvonlisäverotusta. Erityisesti esillä olivat alennetut arvonlisäverokannat ja niiden merkitys muun muassa matkailu-, ravintola- ja liikunta-aloille. Keskustelu osoitti, että verotuksen kiristämistä ei lähtökohtaisesti kannateta.

Katse suunnattiin myös seuraavan hallituskauden julkisen talouden sopeutustarpeisiin. Kansanedustajilta kysyttiin konkreettisesti, mistä julkisista menoista he olisivat valmiita säästämään.

Keskustelussa mahdollisina säästökohteina nousivat esiin muun muassa hallinto, hyvinvointialueiden rakenteet, yritys- ja maataloustukien kohdentaminen, indeksikorotukset sekä eläkejärjestelmään liittyvät ratkaisut. Yhtenä näkökulmana oli, kuinka sopeutustoimet voidaan kohdentaa niin, että niillä saavutetaan mahdollisimman suuri taloudellinen vaikutus mahdollisimman vähäisin haitallisin vaikutuksin.

Keski-Suomen asema koheesio- ja aluerahoituksen jaossa herätti vilkasta keskustelua. Alueella koetaan, että Keski-Suomi on jäänyt rahoituksen jaossa jälkeen, millä on vaikutuksia investointeihin ja alueen kilpailukykyyn.

Keskustelussa korostui yhteisen ja pitkäjänteisen edunvalvonnan merkitys. Keski-Suomen toimijoiden yhteistyötä ja vaikuttamista valtakunnallisella ja EU-tasolla pidettiin tärkeänä alueen aseman vahvistamiseksi tulevissa rahoitusratkaisuissa.

Tilaisuudessa käsiteltiin myös hankintalain uudistamista ja erityisesti inhouse-yhtiöihin suunniteltua vähimmäisomistusvaatimusta. Huolta herättää etenkin pienten kuntien asema tilanteissa, joissa vaaditun omistusosuuden saavuttaminen suurissa yhteisesti omistetuissa yhtiöissä voi olla vaikeaa.

Lisäksi keskusteluun nousi Jyväskylän keskustassa toteutettu järjestyksenvalvojien pilottihanke. Hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta pohdittiin, olisiko vastaavan toimintamallin laajempi hyödyntäminen Suomessa mahdollista lainsäädäntöä kehittämällä.

Tilaisuuden lopussa todettiin, että Keski-Suomen menestyminen edellyttää alueen toimijoiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa. Yritysten, päättäjien ja muiden alueellisten toimijoiden vuoropuhelulla on tärkeä rooli siinä, että Keski-Suomen kasvun, investointien ja työllisyyden kannalta keskeiset kysymykset näkyvät myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.