Kauppakamarikysely: Henkilöstötarpeen ennakoidaan kasvavan Keski-Suomessa – yritykset tarvitsevat etenkin ammattiosaajia

Keskisuomalaisten yritysten henkilöstönäkymät ovat jo lyhyellä aikavälillä myönteiset. Vastaajista 42 prosenttia arvioi henkilöstömääränsä kasvavan ja 55 prosenttia säilyvän ennallaan. Vain prosentti ennakoi henkilöstömäärän vähenevän merkittävästi.

Kun katse suunnataan 2–3 vuoden päähän, henkilöstötarpeen arvioidaan kasvavan entisestään. Vastaajista 67 prosenttia arvioi henkilöstömääränsä kasvavan, ja heistä kuusi prosenttia merkittävästi. Henkilöstömäärän arvioi pysyvän ennallaan 30 prosenttia vastaajista.

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltusen mukaan tulokset kertovat yritysten myönteisistä tulevaisuudennäkymistä, mutta samalla ne korostavat osaavan työvoiman saatavuuden merkitystä.

”Keskisuomalaisilla yrityksillä on halua kasvaa ja palkata lisää ihmisiä, ja on myönteistä, että henkilöstötarpeen ennakoidaan kasvavan myös pidemmällä aikavälillä. Vaikka talouden näkymät näyttävät valoisammilta, se heijastuu rekrytointiin viiveellä”, Hiltunen sanoo.

Vastaajista 73 prosenttia arvioi ammattiosaajien saatavuuden haastavan yritystään seuraavien viiden vuoden aikana.

Peräti 88 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista arvioi työelämään tulevien nuorten osaamistason haastavan yritystään seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaajista 52 prosenttia arvioi sen haastavan vähän ja 36 prosenttia paljon.

Hiltusen mukaan tulos on otettava vakavasti, mutta kyse ei ole nuorten syyllistämisestä.

”Tätä viestiä ei pidä kääntää nuoria vastaan. Meidän aikuisten ja koulutusjärjestelmän vastuulla on huolehtia siitä, että nuoret saavat koulusta riittävät perustaidot ja valmiudet työelämään. Oppimistulosten heikkeneminen on kehitys, johon meillä ei ole varaa suhtautua välinpitämättömästi. Koulutuksesta ei pidä leikata tulevaisuuden kustannuksella, sillä osaaminen on yritysten ja koko Suomen keskeinen kilpailuetu”, Hiltunen painottaa.

Ammattiin valmistuneiden osaamisen arvioi vastaavan yrityksensä tarpeita hyvin 57 prosenttia ja erittäin hyvin seitsemän prosenttia vastaajista. Toisaalta 21 prosenttia arvioi osaamisen vastaavan tarpeita huonosti ja seitsemän prosenttia erittäin huonosti.

Korkeakouluista valmistuneiden osaamiseen yritykset ovat tyytyväisempiä. Vastaajista 56 prosenttia arvioi osaamisen vastaavan yrityksen tarpeita hyvin ja 11 prosenttia erittäin hyvin. Yksikään vastaaja ei arvioinut korkeakouluista valmistuneiden osaamisen vastaavan tarpeita huonosti tai erittäin huonosti.

Myös korkeakoulutettujen saatavuus näyttäytyy pienempänä haasteena kuin ammattiosaajien. Vastaajista 58 prosenttia arvioi, ettei korkeakoulutettujen saatavuus haasta yritystä seuraavien viiden vuoden aikana.

Kyselyn perusteella keskisuomalaiset yritykset kehittävät nykyisen henkilöstönsä osaamista monin keinoin. Vastaajista 85 prosenttia mahdollistaa osaamisen kehittämisen työajalla. Henkilöstökoulutuksia järjestää itse 67 prosenttia yrityksistä ja itsenäistä opiskelua esimerkiksi verkkoalustoilla mahdollistaa 64 prosenttia.

Runsas puolet, 52 prosenttia, ostaa koulutuspalveluita ulkopuolisilta toimijoilta, ja yhtä suuri osuus kattaa opiskelusta aiheutuvia kustannuksia, kuten kurssimaksuja. Työkierron erilaisissa tehtävissä mahdollistaa 49 prosenttia vastaajista.

”Tulokset kertovat, että keskisuomalaiset yritykset haluavat panostaa henkilöstöönsä ja sen osaamiseen. Yrityksissä ymmärretään, että osaamista on päivitettävä jatkuvasti työelämän muuttuessa”, Hiltunen sanoo.

Yritysten vastauksissa tärkeimmäksi koulutusmuodoksi nousivat lyhyet täsmä- ja muuntokoulutukset. Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin yksittäisiä kursseja tai opintojaksoja sekä muuta kuin julkista opintotarjontaa.

Digitalisaation, automaation ja tekoälyn kehitys on jo muuttanut keskisuomalaisten yritysten työtä ja henkilöstötarpeita. Vastaajista 46 prosenttia kertoo työn tuottavuuden parantuneen ja 36 prosenttia hallintoon käytettävän ajan vähentyneen.

Toisaalta 24 prosenttia kertoo digihankkeiden lähinnä lisänneen työtä, ja yhtä suuri osuus arvioi, ettei kehityksellä ole ollut vaikutusta yritykseen tai ettei kysymys koske yritystä. Vastaajista 21 prosenttia kertoo yrityksen voineen vähentää suorittavaa työtä ja 15 prosenttia asiantuntijatyötä.

”Teknologinen kehitys ei poista osaamisen tarvetta, vaan muuttaa sitä. Yritykset tarvitsevat sekä uusia osaajia että mahdollisuuksia päivittää nykyisen henkilöstön osaamista. Siksi koulutuksen ja työelämän yhteistyön pitää pystyä reagoimaan yritysten muuttuviin tarpeisiin nopeasti”, Hiltunen sanoo.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 17.–23.8.2026 ja siihen vastasi 885 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Keski-Suomesta kyselyyn vastasi 33 yritystä. Vastaajajoukko koostui pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Eniten vastauksia kyselyyn saatiin palvelualan yrityksistä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion alueen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien sekä Ålands handelskammaren jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.