18.01.2023 11:15
Kauppakamarikysely: Keskisuomalaiset yritykset pitävät perusväylänpitoa kaikista tärkeimpänä tekijänä rahtiliikenteen toimintaedellytyksille ja työvoiman liikkuvuudelle
Kauppakamarien jäsenyrityksille suunnatussa saavutettavuuskyselyssä selvitettiin Suomen väyläverkoston kunnon ja laajuuden vaikutuksia yritysten tavaraliikenteen toimintaedellytyksille ja työvoiman liikkuvuudelle. Huoli tieverkoston rapautumisesta toistui yritysten vastauksissa läpi Suomen ja perusväylänpidon eli liikenneverkoston kunnossa- ja ylläpidon tärkeys korostui ylivoimaisen selvästi kyselyn tuloksissa. Tavarakuljetusten kannalta jopa 66 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista ja työvoiman liikkuvuuden osalta 52 prosenttia piti perusväylänpitoa tärkeimpänä tekijänä saavutettavuuden näkökulmasta. Kohonneet liikenteen kustannukset nähdään myös merkittävänä esteenä työvoiman saatavuudelle.
Kauppakamarikyselyn mukaan 66 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä pitää tärkeimpänä tekijänä tavarakuljetustensa toimintaedellytysten kannalta perusväylänpitoa. Merkittävinä pidettiin myös kuljetuspalveluiden hintojen alenemista (43 %) sekä liikenneverkoston kehittämistä (26 %). Yritykset saivat kyselyssä valita kolme tekijää tärkeysjärjestyksessä.
”Sama viesti nousee yrityksiltä kautta Suomen: perusväylien kunnossapito on ensiarvoisen tärkeää yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta. Tiestön huono kunto altistaa myös liikenneonnettomuuksille. Valtateiden lisäksi alemman tieverkon kunnossapidon merkitys korostuu, sillä Keski-Suomessa on paljon metsäteollisuutta”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.
Saavutettavuuskyselyn avoimissa vastauksissa yritysten huoli tieverkoston kunnon rapautumisesta korostui selvästi eniten ja perusväylänpito nähtiin ylivoimaisesti tärkeimpänä toimenpiteenä yritysten saavutettavuuden kannalta. Myös polttoaineen hinnan nousua pidetään merkittävänä haittatekijänä yritysten toiminnalle.
”Huoli tiestön kunnon rapautumisesta on laajaa ja toistui vastauksissa ylivoimaisesti läpi kyselyn. Eri alueiden saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus on yrityksille pitkien etäisyyksien Suomessa perusedellytys ja perusväylänpidon merkitys on huomioitava yhtenä talouden toimintaedellytyksistä. Tiestön huono kunto aiheuttaa yrityksille lisääntyviä ongelmia, jotka näkyvät merkittävinä kuljetusten viiveinä, kasvavina kustannuksina, kaluston kulumisena ja rikkoutumisena ja yritysten heikkenevänä palvelukykynä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Työmatkoihin käytettävä aika ja raha ylittävät haja-asutusalueilla kipukynnyksen
Kyselyssä selvitettiin, mitkä tekijät ovat yrityksen henkilöliikenneyhteyksien (työvoiman saatavuus, asiakkaiden pääsy yritykseen ja yritysten väliset yhteydet) kannalta tärkeimpiä. Vastauksissa henkilöautokustannusten alentaminen (59,3 %) ja perusväylänpito (51,6 %) nousivat keskisuomalaisille yrityksille selvästi tärkeimmiksi tekijöiksi. Kolmanneksi tärkeimpänä yritykset pitivät väyläverkoston kehittämistä (26,9 %). Matkaketjujen parantamista tärkeimpänä piti 26,7 prosenttia ja lentoyhteyksien kehittämistä 25 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista.
”Henkilöautokustannusten alentamisen merkitys korostuu Keski-Suomen vastauksissa, sillä koko maakuntaa palvelevaa kattavaa joukkoliikennettä, joka voisi korvata henkilöautoilun, ei ole. Pitkät välimatkat pakottavat käyttämään henkilöautoa”, sanoo Hiltunen.
Avoimissa vastauksissa yritysten viesti työvoiman heikosta saatavuudesta toistuu. Yritykset kertovat, että haja-asutusalueiden paikkakunnilta ei löydy osaavaa työvoimaa ja työntekijöitä on lähes mahdotonta saada kauempaa autoilun korkeiden kustannusten vuoksi.
”Liikennepalveluiden toimivuus ja kasvaneet liikenteen kustannukset asettavat selkeitä rajoitteita työvoiman saatavuuteen. Liikkumisen kustannukset ovat nousemassa siihen pisteeseen, että erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella työmatkaan käytettävä aika ja raha ylittävät työntekijöiden kipukynnyksen. Se asettaa isoja ongelmia yrityksille, jotka jo valmiiksi kamppailevat osaajapulan kanssa”, sanoo Wood.
Kauppakamarikysely toteutettiin 29.11.-2.12.2022 ja siihen vastasi yhteensä 773 yritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea.