Keski-Suomen aikajana IV/2021: Koronakuopasta on noustu – aluetalous kasvoi ripeästi vuoden alkupuoliskolla

Alkuvuosi 2021 on kääntänyt myös Keski-Suomen yritysten yhteenlasketun vientiliikevaihdon nousuun alavireisen vuoden 2020 jälkeen. Vienti on kuitenkin edelleen 10,3 % jäljessä vuoden 2019 tasosta. Tuotannon päättyminen UPM:n Jämsän Kaipolan paperitehtaalla heijastuu voimakkaasti maakunnan vientiliikevaihtoon ja menetyksen kompensoiminen vie aikaa.

Rakentaminen ja kaupan ala vireessä – koronan vaikutus jäi vähäiseksi

Päätoimialoista rakentaminen ja kaupan ala ovat kasvaneet vahvasti sekä koko maassa että Keski-Suomessa. Koronan vaikutus jäi näillä aloilla vähäiseksi. Rakentaminen on mm. teollisuuskohteiden myötä kasvanut 11,1 % kahden vuoden takaisesta. Kaupan alalla on päästy 9,3 %:n kasvuun, vaikka koronan vaikutukset kotitalouksien kuluttamisen kautta ovat heijastuneet kaupan eri sektoreille hyvin vaihtelevasti.

Korona iski voimakkaasti palvelualoille, jonka liikevaihto romahti huhtikuussa 2020. Myös Keski-Suomessa koettiin voimakas lasku, vaikkakin koko maata maltillisempana. Palvelualojen liikevaihto on kasvussa, mutta vuoden 2021 toisella neljänneksellä se alitti edelleen niukasti kahden vuoden takaisen tason. Palvelusektorin sisällä erot ovat merkittäviä. Erityisesti kriisi on näkynyt majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, kun taas esimerkiksi osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa (KIBS) koronan vaikutukset ovat olleet pieniä. Keski-Suomessa matkailualan toipuminen koronasta on käynnissä, mutta kuluvan vuoden toisella neljänneksellä liikevaihdosta puuttui edelleen 36 % verrattuna kevääseen 2019.

Keski-Suomessa teollisuuden liikevaihdon pudotus käynnistyi jo vuonna 2019 ja on ollut selvästi koko maata rajumpi. Ripeä nousu on alkanut, vaikkakaan ei ihan koko maan tahdissa. Kahden vuoden takaiseen verrattuna Keski-Suomessa teollisuusyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 6,0 % alhaisemmalla tasolla. Teollisuudessa maailmantalouden nopea elpyminen, hyvä kysyntä ja vahvat tilauskannat enteilevät nousujohteisen kehityksen jatkuvan.

Työllisyys on kivunnut vuoden takaisesta kuopasta

Talouskasvun vauhdittuessa työllisyys on kohentunut selvästi. Yritykset raportoivat jo osaavan työvoiman puutteesta, mikä voi pahentuessaan muodostua kasvun esteeksi. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä oli vain prosentin jäljessä koronakriisiä edeltäneestä huipusta. Kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla henkilöstömäärä ylitti koronakevään 2020 tason, mutta kahden vuoden takaisesta määrästä jäätiin vielä. Riemua parantuneesta työllisyydestä himmentää pitkäaikaistyöttömyyden huolestuttava kasvu, jolla voi olla pitkäaikaisia heijastuksia talouteen ja yhteiskuntaan.

Kasvu ulottuu lähes kaikille Keski-Suomen seuduille

Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä yli 10 % korkeammalla kuin edelliskeväänä kaikilla muilla Keski-Suomen seuduilla paitsi Jämsässä. Kahden vuoden takaiseen verrattuna parhaiten menestyivät Saarijärvi-Viitasaaren seutu (kasvua 15,2 %), Jyväskylän seutu (8,3 %) ja Äänekosken seutu (7,4 %). Jyväskylän seudulla kasvun vetureita ovat olleet teollisuus ja kaupan ala. Pohjoisessa Keski-Suomessa mm. rakennustuoteteollisuuden hyvät uutiset ovat saaneet jatkoa.

Jämsän seutu kärsii Kaipolan tehtaan lopetuksesta. Lisäksi korona on kurittanut seudulle tärkeää matkailualaa. Vaikeudet heijastuvat erityisen voimakkaasti liikevaihdon kehitykseen, mutta myös henkilöstömäärään.

Elinkeinoelämän kehitystä seurataan Keski-Suomen Aikajanoissa neljännesvuosittain. Seuraavan kerran tammikuussa 2022.

Aikajanan tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsän kaupunki, Keulink Oy, Äänekosken kaupunki, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä Saarijärven kaupunki.

Lue aineisto kokonaisuudessaan: Keski-Suomen Aikajana 4/2021