Kuljetuskustannusten nousu heikentää jo merkittävästi joka kolmannen keskisuomalaisen yrityksen kilpailukykyä, selviää kauppakamareiden kyselystä

Kauppakamarien syyskuussa toteuttamassa talouskyselyssä noin 30 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista arvioi kasvaneiden logistiikkakustannusten heikentäneen merkittävästi yrityksensä kilpailukykyä.

”Keski-Suomessa kuljetuskustannusten nousu osuu yrityksiin erityisen voimakkaasti sijaintimme vuoksi. Kun jo lähes joka kolmas keskisuomalainen vastaaja kertoo kilpailukykynsä heikentyneen merkittävästi, kyse ei ole pienestä kustannuspaineesta vaan aidosta kilpailukykyhaasteesta. Siksi on tärkeää löytää nopeasti ratkaisuja, joilla kuljetuskustannusten nousua voidaan hillitä”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Logistiikkakustannukset, kuten polttoainekustannukset, nousivat keväällä ennätyskorkealle Persianlahden laajentuneen sotatilanteen ja Venäjän öljyjalostusinfraan tehtyjen iskujen myötä.

”Kuljetuskustannukset uhkaavat kasvaa talven aikana. Dieselin hinnan ennakoidaan kasvavan syksyn ja talven aikana, ellei Lähi-Idän kriisitilanteeseen löydy ratkaisua”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Hanna Kalenoja.

Tiekuljetusten kallistuminen koskettaa keskisuomalaisia yrityksiä laajimmin: noin 67 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista arvioi kustannusten nousun olevan yritykselleen haitallista. Myös merirahdin hintojen nousulla on vaikutuksia, sillä hieman yli puolet (52 %) arvioi sen olevan yritykselleen ainakin jonkin verran haitallista.

Kilpailukyvystään huolestuneiden yritysten määrä on kasvanut huhtikuussa 2026 tehdystä kyselystä. Energian hinnat kääntyivät loppukesällä uudelleen nousuun, ja polttoaineiden hintapaineet ovat alkusyksyn aikana kasvaneet. Erityisesti dieselin hintapaineet ovat tällä hetkellä maailmanmarkkinoilla bensiiniä suuremmat.

”Mikäli dieselin hintapaineet kasvavat, hallituksen tulisi harkita toimenpidepakettia, jolla logistiikkakustannusten kasvua hillittäisiin”, Kalenoja sanoo.

Julkisen talouden pienen liikkumavaran vuoksi toimenpiteiden tulisi olla kustannustehokkaita ja määräaikaisia. Keskuskauppakamarin mukaan nopeimmin logistiikkakustannusten kasvua voitaisiin hillitä alentamalla väliaikaisesti dieselin valmisteveroa. Suomessa myydystä dieselistä noin 70 prosenttia kulutetaan kuorma-, linja- ja pakettiautoissa ja hieman alle kolmannes henkilöautoissa. Dieselin verotason alentaminen hillitsisi siten logistiikkakustannusten kasvua ja inflaatiota.

”Dieselin valmisteveron alentaminen tasoittaisi kuljetuskustannusten eroja, jotka ovat syntyneet kilpailijamaissa käyttöön otetuista väliaikaisista veronalennuksista”, Kalenoja sanoo.

Keskuskauppakamarin mukaan dieselin valmisteveron alennus voitaisiin ottaa käyttöön lyhytaikaisena poikkeustoimena. Veron alentaminen EU:n energiaverodirektiivin sallimaan minimitasoon laskisi dieselin pumppuhintaa noin 14 senttiä ja arvonlisäverovaikutus huomioon ottaen noin 18 senttiä litralta. Väliaikainen veronalennus voisi olla voimassa esimerkiksi kolmen kuukauden ajan.

Valtion verotulot vähenisivät arviolta noin 55 miljoonaa euroa kuukaudessa. Väliaikaisen veronalennuksen kustannuksia voitaisiin Keskuskauppakamarin mukaan kattaa polttoaineiden hintojen nousun kasvattamilla arvonlisäverotuloilla. Kotitalouksien bensiini- ja dieselostoista kertyvien arvonlisäverotulojen arvioidaan kasvaneen helmi–elokuussa noin 120 miljoonalla eurolla polttoaineiden verottomien hintojen nousun seurauksena.

Keski-Suomen kauppakamari pitää ammattidieseljärjestelmän käyttöönottoa tärkeänä pidemmän aikavälin ratkaisuna kuljetusalan kustannuspaineisiin. Ammattidieselissä osa polttoaineverosta palautettaisiin kuljetusyrityksille, jolloin toimenpide kohdentuisi suoraan kuljetuskustannuksiin. Hallitus valmistelee parhaillaan vuoden 2028 alkuun ajoitettua ammattidieseljärjestelmää. Keski-Suomen kauppakamarin mukaan järjestelmän käyttöönottoa tulisi jouduttaa.

”Ammattidieseljärjestelmä tulee saada käyttöön mahdollisimman pian. Polttoaineveron palautusten pitää tulla yrityksille nopeasti, jotta ne helpottavat yritysten kustannuspainetta silloin, kun kustannukset syntyvät. Järjestelmä ei saa vaatia hidasta ja työlästä hakumenettelyä”, Hiltunen sanoo.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 15.–17.9.2026, ja siihen vastasi 1 145 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Keski-Suomesta kyselyyn vastasi 44 yritystä. Kyselyn aineisto kerättiin sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata vain kerran jäsenyritystä kohden.