Kevään eduskuntavaalit ovat talousvaalit

Suomi on velkaantunut vauhdilla. Näin myös nousukaudella, kun työllisyys on ollut hyvällä tasolla ja talous on kasvanut. Vuodesta 2009 lähtien valtio on velkaantunut joka vuosi. Valtionvelan arvioidaan nousevan tänä vuonna jo 144 miljardiin euroon. Velkaantumisellaan Suomi on ajautunut yhä lähemmäs eteläeurooppalaisia valtioita. On selvää, että samanlainen meno ei voi jatkua, tai jätämme vaikean tulevaisuuden jälkipolville, yhä pienenevälle työikäiselle väestölle. Viimeistään valtionlainojen nousseet korot ovat herättäneet siihen, että julkista taloutta on kestämätöntä rahoittaa velkarahalla.

Liikenteelle toivottiin pitkään yli hallituskausien ulottuvaa suunnitelmaa. Vastaavanlaisesti talouden hoitoon tulisi perustaa parlamentaarinen työryhmä, kuten ekonomistit ja monet asiantuntijat ovat ehdottaneet. Talouden suunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Keinot, miten taloutta tasapainotetaan, voivat vaihdella hallituskoalitiosta riippuen. Suunnitelmaa on hyvä tarkastella aika ajoin.

Terveydenhoito uhkaa romahtaa, Pisa-tulokset ovat laskeneet vuosi vuodelta, pahoinvointi lisääntyy. Ylimääräisestä byrokratiasta ja toissijaisista menoista on leikattava, jotta hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Tärkeää on käydä läpi valtion ja kuntien tehtävät – etenkin kunnille on vuosien varrella sälytetty paljon uusia tehtäviä käymättä kokonaisuutta läpi.

Jokaisen eduskuntapuolueen on sitouduttava talouden kuntoon laittamiseen. Valtion budjetti ei voi nojata pelkästään talouskasvun varaan. Leikkauksia on tehtävä, jotta Suomen talous saadaan paremmalle tolalle.

Poliittisilla päättäjillä tulee olla rohkeutta kertoa leikkauskohteensa. Äänestäjien tulee tietää, mistä tulevaisuudessa leikataan. Pelkästään lupauksia vappusatasista ei voida tehdä.

Viime vuodet ovat näyttäneet, että maailmalta tulee meistä riippumattomia ajureita, jotka vaikuttavat meihinkin. Keskeistä on keskittyä niihin asioihin, joihin voidaan itse vaikuttaa.

Kauppakamarit julkaisivat yhteiset eduskuntavaalitavoitteensa ”Tulevaisuuden ratkaisut”. Tavoitteisiin nostetut neljä teemaa – osaaminen, vahva julkinen talous ja kannustava verotus, investointien ja vihreän siirtymän vauhdittaminen sekä Suomen saavutettavuus ja logistinen kilpailukyky – ovat ratkaisevia Suomen tulevaisuuden menestymiselle ja kilpailukyvylle.

Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este, eikä tulevaisuudessa ole luvassa helpotusta, kun väestö ikääntyy. Tarvitaan osaamisperusteista maahanmuuttoa ja koulutuksen työelämälähtöisyyden edistämistä. Koulujärjestelmän tulee varmistaa kaikille nuorille hyvät perustaidot.

Työn tekemisen on oltava aina kannattavaa. Tutkitusti suurin piikki työllistymisessä on, kun ansiosidonnainen päiväraha päättyy. Työllistymistä voidaan vauhdittaa ansiosidonnaista porrastamalla. Ansiotuloverotuksen keventäminen kautta linjan kannustaa työn tekemiseen.

Vihreää siirtymää ja investointeja voidaan vauhdittaa sujuvilla kaavoitus- ja luvitusprosesseilla. Investoinnit ovat välttämättömiä talouskasvulle ja päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi. Suomen saavutettavuus ja logistinen kilpailukyky varmistetaan liikenneinfran rahoitustasoa nostamalla.

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin 9.1. Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla.