Lentoliikenteen aluetaloudellisista vaikutuksista

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Hallituksen tukemat maakuntalennot ovat joutuneet moneen otteeseen tikunnokkaan. Olemme ajaneet lentojen jatkumista, sillä niillä on iso merkitys yritysten kansainväliselle liiketoiminnalle. Nyt aiheesta on saatavilla tiukkaa faktaa. Kahdeksan kauppakamaria, Keski-Suomen kauppakamari mukaan lukien, toteuttivat Suomen laajimman lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia koskevan selvityksen.

Selvityksen tulokset eivät yllättäneet meitä, mutta selkeyttää ei-lentoliikennettä tarvitseville kansalaisille lentojen merkityksen. Selvityksestä ilmenee, että lentoliikenteellä on merkittävät taloudelliset vaikutukset Keski-Suomelle.

Jyväskylän lentoaseman vaikutusalueen yritysten lentoliikenneriippuvainen liikevaihto oli 2,9 miljardia euroa vuonna 2023. Lentoliikenteellä oli vaikutusta 6810 työpaikkaan ja verokertymä oli 168 miljoonaa euroa. Lentoliikenneriippuvaiset investoinnit viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat arvoltaan 1,42 miljardia euroa. Yksi lentomatkustaja jättää Keski-Suomen alueella aluetalouteen keskimäärin 60 000 euroa. Puhutaan siis merkittävistä vaikutuksista.

Jyväskylän-lentoja ei käytetä siirtymiseen pelkästään Helsinkiin, vaan sieltä pääsemiseen kansainvälisille markkinoille nopeasti. Lentomatkoista keskimäärin 91 prosenttia suuntautuu ulkomaille.

Käyttöastetta heikentää lentovuorojen vähäisyys. Matkustajista 97 prosentille Jyväskylän lentoasema on mieluisin lentoasema käyttää, jos yhteydet ovat sopivat. Yrityksistä 82 prosenttia kasvattaisi lentomatkustamistaan, jos sopivia lentovuoroja lisättäisiin.

Toimivalla lentoasemalla on myös vaikutusta mielikuviin. Varmasti jokainen meistä haluaa, että Keski-Suomi säilyy elinvoimaisena maakuntana. Vaikutusalueen yrityksistä 61 prosenttia pitää lentoaseman olemassaoloa merkittävän positiivisena alueen imagolle.

Suomessa on käyty keskustelua lentoliikenteen palvelutason heikkenemisestä ja jopa lentoasemien lakkauttamista on väläytelty. Kun lentoliikenteen kannattavuudessa huomioidaan vaikutukset kansantalouteen, Jyväskylän lentoaseman aluetaloudelliset vaikutukset ovat yli tuhatkertaiset kustannuksiin verrattuna.

Moni veroeuro olisi jäänyt saamatta, työpaikka syntymättä tai investointi tekemättä ilman lentoliikennettä. Toivon, että selvitys auttaa ymmärtämään lentoliikenteen laajemmat vaikutukset, kun keskustellaan sen tarpeellisuudesta. Lentoliikenne on vain yksi osa-alue, kun tarkastellaan sen synnyttämiä vaikutuksia.

Vastuullisuusasiat ovat tärkeitä, ja Keski-Suomen kauppakamari haluaa osaltaan olla edistämässä vastuullista tulevaisuutta. Siksi meille on luontevaa toimia kumppanina Visit Jyväskylä Regionin Kestävää kansainvälistä saavutettavuutta Keski-Suomen matkailuun (KeKaSa) -hankkeessa, jossa tähdätään hiiliviisaaseen lentämiseen Suomen ensimmäisten kohteiden joukossa. Tavoitteena on, että Jyväskylä on ensimmäisten sähköisen lentämisen pilottialueiden joukossa ja tulevaisuudessa Jyväskylästä lennetään sähkölentokoneilla.

On myös hyvä muistaa, että lentoliikenne on vain yksi tuetuista liikennemuodoista, ja Keski-Suomen saavutettavuutta on parannettava eri osa-alueilla. Raideyhteyttä Tampereelle tulee kehittää ja teiden kunnosta tulee pitää huolta. Keski-Suomessa onkin käynnissä ennätyksellinen määrä hankkeita teiden parantamiseksi. Isoista hankkeista Vaajakosken pullonkaulan purkaminen hyödyttäisi niin paikallista kuin pitkän matkan liikennettä.

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari


Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 23.9.2024.