28.08.2019 16:03
Lohkoketjuteknologia on uuden Internetin tulevista peruskivistä
Toteutukset odottavat kuitenkin avoimempia ja kaikkien, etenkin pk-yritysten saatavilla olevia ratkaisuja.
Lohkoketjuteknologiasta puhutaan paljon kryptovaluuttojen yhteydessä – ei kuitenkaan ole sattumaa, että näin on, sillä kryptovaluutoista tunnetuin, Bitcoin, oli lohkoketjuteknologian ensimmäinen esiintulo. Henkilö tai joukko ihmisiä, joita kutsutaan nimellä ”Satoshi Nakamoto” loi lohkoketjuteknologian ja kryptovaluutta Bitcoinin, joka toimii eräänlaisena tiedon- tai arvonsiirtovälineenä lohkoketjuteknologiassa.
“Lohkoketjuteknologian synty oli varsin historiallinen tapahtuma sillä se mahdollisti ensimmäisen kerran arvon siirron yhdeltä taholta toiselle virtuaalisessa muodossa niin että arvon todellinen siirtyminen voitiin varmentaa ilman keskitettyä tahoa. Nykyinen keskitetty järjestelmä vaatii esimerkiksi pankin tai luottokorttioperaattorin ihmisten välisten siirtojen välikädeksi kun taas lohkoketjuun perustuva hajautettu järjestelmä poistaa tarpeen kolmannelle keskitetylle osapuolelle, koska teknologia itsessään luo läpinäkyvyyden ja turvallisuuden”, kertoo Pohjoismaiden johtava kryptovaluuttavälittäjä Prasos Oy:n toimitusjohtaja Heidi Hurskainen.
Lohkoketjuteknologian idea perustuu lohkoihin. Lohkojen koko on määritelty aika- tai kokoperusteisesti. Kun lohko määritellyllä ehdolla sulkeutuu, seuraava lohko perustetaan edeltäjänsä tiivisteeseen eli ’hash’iin pohjautuen. Lohkot on näin sidottu toisiinsa siten että taannehtivia muutoksia ei voi tehdä. Koko lohkokokonaisuus, eli lohkoketju, on tarkoitettu alun perin hajautettavaksi useille nodeille, joten privaatti lohkoketjupilvi ei näin ollen ole lohkoketjua parhaimmillaan.
Privaatin ja julkisen lohkoketjun ero on sama kuin internetillä ja yritysten intranetillä. Privaatti lohkoketju on pienempi kokonaisuus ja yleensä muutamien tahojen hallinnoima jonka takia historiadataa voi näiden osapuolten yhteisymmärryksessä muuttaa. Lohkoketjun parhaita puolia on luotettavuuden lisäksi juurikin sen hajautus; ei tarvita perinteisiä paikallisia palvelimia tallettamaan tietoa, vaan dataa voi jakaa luotettavasti verkon yli eri sidosryhmien kesken – ja vieläpä samassa formaatissa, mikä on mahtava asia tietojohtamisen saralla.
"Lohkoketjuteknologia on tulevan, uuden internetin yksi peruskivistä, konsepti jonka varaan saamme vihdoin rakennettua luottamuksen joka ensimmäisestä internetistä jäi vaillinaiseksi", Kouvola Innovation Oy:n lohkoketjuasiantuntija Mika Lammi kiteyttää.
Lammi vetää EU-rahoitteista SmartLog-projektia. SmartLog ratkaisee logistiikka-alan ongelmia lohkoketjuteknologian avulla. Kun nykyään (tai aiemmin) on logistiikassa ollut mahdollista siirtää dataa vain korkeintaan seuraavan vastaanottajan kesken, mahdollistaa oikein rakennettu lohkoketju koko logistiikkavirran datajakelun kaikkia sitä hyödyttävien sidosryhmien kesken. Voidaan esimerkiksi tietää jo paljon etukäteen toiselta puolelta Eurooppaa tulevan lastin sisällön tyyppi, ajankohta ynnä muuta hyödyllistä tietoa logistiikan tehostamiseksi. Tehostusta tuo resurssien parempi hyödyntäminen kokonaisvaltaisen tapahtumaketjunäkyvyyden ansiosta. Hyödyllinen data lisää joissain tapauksissa myös turvallisuutta. SmartLog-projektissa on työnalla kaksi isoa Euroopan halki menevää logistiikkavirtaa.
Logistiikka on vain yksi alue, jossa luotettavaa lohkoketjuteknologiaa voi hyödyntää. Ko. teknologiassa on avaimet mille tahansa muullekin alueelle, jossa vaihdetaan hyödykkeitä tai palvelua. Tällaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi asuntokauppa ja elintarvikeala. Ei tarvitse montaa sekuntia miettiä miksi lohkoketjuteknologia ja sen tuoma muuttumattoman historiatiedon vaivaton jäljittäminen olisi monella allalla jopa henkiä pelastava ratkaisu. Lohkoketjuteknologian laajempaan käyttöön on kuitenkin vielä matkaa. Nakamoto antoi digitalisaatiolle avaimet, mikä odottaa isompien yritysten kehitystä ja tuotteistamista, jotta pienemmät yritykset, jotka oikeasti voisivat teknologian tuomasta tehostamisesta hyötyä, voisivat sitä käyttää.
Kirjoittaja: Heini Kannisto
Heini Kannisto on Keski-Suomen kauppakamarin JunioriKillan puheenjohtaja sekä Pengon Oy:n tuotantopäällikkö (tietojohtaminen). JunioriKillan puheenjohtajien vuosittainen tapaaminen järjestettiin tänä vuonna Kouvolassa. Mika Lammin lohkoketjuesityksen lisäksi vierailimme muun muassa Kouvola Hub -yhteisötilassa ja Kaslink Oy:llä tutustumassa maito- ja kauratuoteteollisuuteen.
Kuvassa: Heini Kannisto (vasemmalla), Katriina Vesala, Mika Lammi, Tiina Ylönen, Heikki Mutikainen, Sanni Kirmanen, Riku Happonen ja Elina Sakkara. Paikkana oli Viiraamo, Hub Kouvola.