Hyvää pöhinää yliopistolla
BLOGI:PIRJO NIKKILÄ: Tänään minulla oli hyvä työpäivä. Sain osallistua yliopiston opiskelijoiden kanssa vuorovaikutteiseen työpajaan, jossa teemana oli Johtaminen (kuinkas muuten)! Paikalla oli neljä keskisuomalaista johtajaa ja pienen luentosalin verran eri alan opiskelijoita. Ja taas tapahtui se, minkä olen ennenkin kokenut, mutta helposti unohdan: kun asioita tarkastelee uusista näkökulmista ja erilaisten ihmisten kanssa,niistä löytää uutta ja innostus tarttuu!
Minun ryhmässäni tarkasteltiin Kehittymistä ja Välittämistä työpaikalla. Äimistyneenä kuuntelin, kuinka nämä jo kuluneetkin teesit pilkottiin ja taas koottiin hyväksi johtamiseksi, - olihan opiskelijoiden tehtävänä ottaa kantaa siihen, kuinka tärkeiksi he asiat kokivat. Y-sukupolvi yllätti jälleen: edes kehittymisentarvetta ei nielty sellaisenaan!
Mitä ylipäätään on kehittyminen? Siitähän on tullut mantra. Eikö voitaisi suoraan muuttaa, parantaa ja oppia? Tärkeämpää on "hyvä pöhinä" eli se, että on hyvä meininki ja tehdään yhdessä töitä tavoitteen eteen. Miten tunnistaa olennainen kehittymistarve? Miten ohjata ihmisten energiaa työpaikan tavoitteiden suuntaisesti? Miten syntyy oppimisen kulttuuri? Kehittymiseen voi hukuttaa mielettömästi energiaa turhaan! Ihmisen koko elämä on parhaimillaan oppimista. Oppimisen ilo on hyvinvoinnin pohja.
Välittäminen. Se näkyy ihmisten kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa. Edut ja työehtosopimusten "kinkkurahat" ovat aika kaukana hyvän työpaikan ihanteesta. Miten yhtäläiset edut voisivat toimia, koska jokainen ihminen on ainutlaatuinen? Toisaalta henkilökohtaiset edut nostavat kateuden - huh. Missä on vastavuoroisuus työntekijän ja työnantajan välillä? Miten voi neuvotella ja sopia itselleen jotain, mitä haluaa?
Kun nyt rakennamme Keski-Suomea parhaan johtamisen maakuntana, ottakaamme siihen kaikki halukkaat mukaan. Erityisesti kutsukaamme nuoria - tulevaisuudentekijöitä - osallistumaan. Uskon, että virtaus kokemuksen ja nuoren tietämyksen välillä tuottaa hyvää. Siinä syntyisi varmasti"hyvää pöhinää" ja oppimisenkulttuuria.
Pirjo Nikkilä
Pirjo Nikkilä on Vapo Oy:n henkilöstöjohtaja. Hän on yksi kuudesta Keski-Suomen ensimmäisistä johtamisen Muskettisotureista.
Minun ryhmässäni tarkasteltiin Kehittymistä ja Välittämistä työpaikalla. Äimistyneenä kuuntelin, kuinka nämä jo kuluneetkin teesit pilkottiin ja taas koottiin hyväksi johtamiseksi, - olihan opiskelijoiden tehtävänä ottaa kantaa siihen, kuinka tärkeiksi he asiat kokivat. Y-sukupolvi yllätti jälleen: edes kehittymisentarvetta ei nielty sellaisenaan!
Mitä ylipäätään on kehittyminen? Siitähän on tullut mantra. Eikö voitaisi suoraan muuttaa, parantaa ja oppia? Tärkeämpää on "hyvä pöhinä" eli se, että on hyvä meininki ja tehdään yhdessä töitä tavoitteen eteen. Miten tunnistaa olennainen kehittymistarve? Miten ohjata ihmisten energiaa työpaikan tavoitteiden suuntaisesti? Miten syntyy oppimisen kulttuuri? Kehittymiseen voi hukuttaa mielettömästi energiaa turhaan! Ihmisen koko elämä on parhaimillaan oppimista. Oppimisen ilo on hyvinvoinnin pohja.
Välittäminen. Se näkyy ihmisten kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa. Edut ja työehtosopimusten "kinkkurahat" ovat aika kaukana hyvän työpaikan ihanteesta. Miten yhtäläiset edut voisivat toimia, koska jokainen ihminen on ainutlaatuinen? Toisaalta henkilökohtaiset edut nostavat kateuden - huh. Missä on vastavuoroisuus työntekijän ja työnantajan välillä? Miten voi neuvotella ja sopia itselleen jotain, mitä haluaa?
Kun nyt rakennamme Keski-Suomea parhaan johtamisen maakuntana, ottakaamme siihen kaikki halukkaat mukaan. Erityisesti kutsukaamme nuoria - tulevaisuudentekijöitä - osallistumaan. Uskon, että virtaus kokemuksen ja nuoren tietämyksen välillä tuottaa hyvää. Siinä syntyisi varmasti"hyvää pöhinää" ja oppimisenkulttuuria.
Pirjo Nikkilä
Pirjo Nikkilä on Vapo Oy:n henkilöstöjohtaja. Hän on yksi kuudesta Keski-Suomen ensimmäisistä johtamisen Muskettisotureista.