Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa investointihalukkuuteen myönteisesti kolmasosalla keskisuomalaisista yrityksistä

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenyrityksilleen toteuttamassa kyselyssä ilmenee, että Suomen Nato-jäsenyydellä on myönteisiä vaikutuksia keskisuomalaisten yritysten investointihalukkuuteen. Kuitenkin osalla yrityksistä karanneet kustannukset hidastavat investointien toteuttamista.

Keskisuomalaisista yrityksistä kolmasosa ilmoitti, että Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa yrityksensä investointihalukkuuteen myönteisesti. 64 prosentilla sillä ei ole vaikutusta kahdella prosentilla se vaikuttaa kielteisesti.

”Natoon liittyminen luo vakautta yritysten toimintaympäristöön. Sillä on myös vaikutusta kansainvälisten toimijoiden suhtautumiseen liiketoimintaan Suomessa. Joillakin aloilla, kuten puolustuksessa, se lisää myös liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Keskisuomalaisilla yrityksillä investointihalukkuutta löytyy. Vastaajista 63 prosenttia aikoo investoida vielä tänä vuonna. Investointien suuruusluokka on kymmenistä ja sadoista tuhansista euroista miljooniin ja kymmeniin miljooniin euroihin. Vastaajayritykset investoivat pelkästään tänä vuonna yhteensä lähes 63 miljoonaa euroa. Mistään pienestä summasta ei siis ole kyse.

”Yritysten investoinnit ovat tärkeä talouskasvun moottori ja kilpailukykyä edistävä tekijä”, Hiltunen toteaa.

Keskisuomalaisten yritysten investoinnit liittyvät tuotekehitykseen, toimitiloihin, logistiikkaan, tuotantoteknologioihin, lämmitysmuotoihin tai informaatioteknologiaan. 65 prosenttia vastaajayrityksistä aikoo investoida myös vuosina 2023-2025.

Tänä vuonna 37 prosenttia yrityksistä ei investoi. Lähes sama määrä, 35 prosenttia ei suunnittele tekevänsä investointeja vuosien 2023-2025 aikana.

”Osalla yrityksistä epävarmuus ja voimakas kustannusten nousu on vienyt pohjaa yritystoiminnalta, joka heijastuu mahdollisiin investointeihin”, Hiltunen sanoo.


Kesätyöpaikkoja hyvin tarjolla, mutta kolmasosalla tekijöitä on ollut aiempaa vaikeampaa löytää

Vastaajista 61 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä. Heistä lähes kolmasosa kertoo, että kesätyöntekijöiden löytäminen oli vaikeampaa kuin aiempina vuosina. Suurimmalla osalla, 68 prosentilla vastaajista kesätyöntekijöitä löytyi helposti. Vastaajayritykset tarjoavat noin 1350 kesätyöpaikkaa.

”Työvoimapula näyttää heijastuvan myös kesätyöpaikkojen täyttämisessä. Esimerkiksi MaRa-alalla kausityöntekijöitä on ollut vaikeampi saada, mikä johtuu siitä, että korona-aikana moni vaihtoi alaa”, Hiltunen sanoo.

Kysely toteutettiin Keski-Suomen kauppakamarin jäsenille 16.-18.5. ja siihen vastasi 82 yritystä. Vastaajista yksinyrittäjiä oli 8,5 prosenttia ja työnantajayrityksiä 91,5 prosenttia.