Afrikka – toimintaympäristö ja markkinamahdollisuudet

Kohtaamalla haasteet yhteistyössä yritysten, julkishallinnon, järjestöjen ja tutkimuslaitosten kesken, pärjäämme myös Afrikan markkinoilla.

Algerian liiketoimintaympäristö

Algeria on pinta-alaltaan Afrikan mantereen suurin valtio ja EU:n rajanaapuri. Algeria on keskusjohtoinen, varhaisen kehitysvaiheen maa. Energia, lähinnä kaasu ja öljy, tuovat kolmanneksen kansantuotteesta ja puolet tuloista. Koronapandemian seurauksena Suomen vienti Algeriaan laski 16 prosenttia, mutta vuoden 2021 viiden ensimmäisen kuukauden hyvä uutinen on se, että Suomen sahatavaravienti Algeriaan kasvoi 45 prosenttia.

Suoman ja Algerian väliset kauppasuhteet ovat pitkät, ja Suomi on perinteisesti vienyt pääosin sahatavaraa Algeriaan, mutta maa tarjoaa paljon muitakin markkinamahdollisuuksia kuten esimerkiksi metsä-, telekommunikaatio- ja koulutussektoreilla, puhtaissa teknologioissa ja kiertotaloudessa. Paikallinen kumppani, joka tuntee paikallisen toimintakulttuurin, on tärkeä edellytys liiketoiminnan onnistumiselle. Algerialaiset ovat hyviä neuvottelijoita, joten suomalaisten yritystenkin on hyvä olla erityisen tarkkoja sopimusneuvotteluissa ja varmistaa, että sovitusta kaupasta saadaan sovittu maksu ja että se tulee sovitussa aikataulussa. Remburssikauppa on osoittautunut parhaaksi tavaksi hoitaa kauppaa Algerian kanssa, sanoo suurlähettiläs Marja Joenusva, Algeria.

Sambia: uusi hallitus ja uudet tuulet – bisnes nyt entistäkin vahvemmin keskiössä

Suomi ja Sambia jakavat pitkän yhteisen taipaleen ja mm. kehitysyhteistyön myötä vuosikymmenten varrella syntyneet vahvat ihmisten ja instituutioiden väliset suhteet. Sambiassa syksyllä 2021 pidetyt demokraattiset vaalit ja rauhanomainen vallanvaihto toimivat hienona esimerkkinä alueelle laajemminkin, ja maassa on nyt hyvin myönteinen vaihe meneillään niin sisäisesti kuin suhteessa mm. eurooppalaisiin kumppaneihin. Uusi hallitus panostaa vahvasti yksityissektorin kehittämiseen ja pk-yrityksiin, jotta talous saataisiin vauhtiin ja nuorille työpaikkoja. Juuri näille alueille Suomen suhteissa Sambiaan on vahvasti panostettu jo useamman vuoden ajan, ja lähtökohdat yhteistyölle ovatkin erinomaiset.

Afrikkalaisittain Sambia on helppo toimintaympäristö, toteaa suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury, joka edustaa Suomea myös Zimbabwessa, Malawissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille on mm. kaivos-, maatalous-, opetus-, energia- ja infrasektoreilla, ja uuden hallituksen todettiin aikovan panostaa vahvasti digitalisaatioon. Sambiassa myös rakennetaan melkoisesti, ja kaivostoiminta tarjoaa jatkossakin mahdollisuuksia. Sambia näkisi mielellään enemmän suomalaista aktiivisuutta metsäsektorilla, jolla aikoinaan tehtiin paljon kehitysyhteistyötä. Rahoitus on Sambiassakin usein haaste, mutta toisaalta esim. kansainvälistä rahoitusta olemassa. Edustuston mainittiin hiljattain käyneen Kongon demokraattisessa tasavallassa, joka sekin voisi tarjota suomalaisille mahdollisuuksia mm. kaivosteknologian osalta.

Yrityksiltä todettiin jatkossakin mielellään kuultavan niiden toiveista ja kiinnostuksen kohteista. Ensi keväänä Sambiassa on taas tarkoitus järjestää jo perinteeksi muodostunut Finnish Week of Business.

Tansanian uusi aika?

Ensimmäinen naispuolinen presidentti astui valtaan keväällä 2021. Ilmapiiri on toiveikas, iloinen. Maa on avautunut, ja luvassa on uudistuksia. Ennakointi on edelleen vaikeaa Tansaniassa. Työlupien saantia on helpotettu, ja maassa siirrytty yhden luukun periaatteeseen, jonka digitalisaatio on mahdollistanut. Bruttokansantuotteen uskotaan kasvavan 4,5. – 3,5 prosenttia vuonna 2021. Vuosittain työmarkkinoille tulee 800 000 uutta työntekijää. Väestöstä 2/3-osaa on alle 25-vuotiaita.

Tansanialla on runsaat luonnonvarat (mm. kulta). Maa on rauhallinen. Markkinamahdollisuuksia on metsä- ja maataloudessa, logistiikka- ja energiasektoreilla, neuvoo Suurlähettiläs Riitta Swan, Tansania, Ruanda ja Burundi.

Ruanda

Ruandan talous kasvaa nopeasti. Maan tavoitteena on tulla Afrikan Dubaiksi. Qatar Airlinella näyttäisi olevan suunnitelma tehdä Ruandasta Afrikan keskus toiminnoilleen. Ruandassa on paljon luonnonrikkauksia. Sen kuiva satama on portti merille muille sisämaan maille. Konferensseja järjestetään paljon. Liiketoiminnan aloittaminen on helppoa. Markkinamahdollisuuksia on metsä-, maatalous-, energia- ja logistiikkasektoreilla.

Nigeria: mahdollisuudet suomalaisyrityksille

Nigeriassa on yli 200 miljoonaa asukasta. Jo joka viides afrikkalainen on nigerialainen, ja vuonna 2050 Nigeriassa arvioidaan olevan jopa 400 miljoonaa asukasta. Nigeria on Afrikan suurin talous, jolla on valtavat luonnonvarat ja paljon ostovoimaisia kuluttajia. Toisaalta Nigeriassa on myös maailman maista eniten absoluuttisessa köyhyydessä eläviä ihmisiä. Lagos on yli 20 miljoonalla asukkaalla maan suurin kaupunki ja talouden keskus. Lagosin talous on yksinään koko Afrikan viidenneksi suurin – suurempi kuin esimerkiksi Kenian. Lagos on myös yksi Afrikan start up -pääkaupungeista sekä koko mantereen viihteen ja kulttuurin mekka.

Kysyntää on lähes kaikille tuotteille ja palveluille. Brändiuskollisuus on suurta. Yritys, joka ennättää ensin paikalle, saa siitä etulyöntiaseman. Energia- ja ICT-sektorit ovat Suomen suurimmat vientisektorit. Kysyntää ja mahdollisuuksia on myös koulutus-, kiertotalous-, maa-, ja metsätaloussektoreilla ja elintarviketeollisuudessa. Isot infrahankkeet (tiet, rautatiet, lentokenttäterminaalit) ja digitalisaatio tarjoavat myös markkinamahdollisuuksia, toteaa suurlähettiläs Leena Pylvänäinen, Nigeria.

Etiopia: Vaikeammassakin toimintaympäristössä potentiaalia, mutta kärsivällisyyttä edellytetään

Etiopian toimintaympäristön ennakoimattomuus asettaa haasteita yrityksille. Maassa on konflikti ja poikkeustila, jotka vaikuttavat maan poliittiseen ja taloudelliseen vakauteen. Etiopia on köyhä ja samalla kehittyvä talous. Koronapandemia ja konflikti söivät nopean talouskasvun. Maassa toimii 300 EU-yritystä.

Etiopiassa on Afrikan toiseksi suurin väestö. Väestö kasvaa nopeasti, ja nuorten osuus väestöstä on suuri. Väestö on osittain koulutettua. Maassa on tarve lisätä ammatillista koulutusta, jotta tehtaisiin saadaan työvoimaa. Tehtaiden syntyminen vaatii puolestaan kansainvälisiä investointeja.

Markkinamahdollisuuksia on julkisissa investoinneissa liikenne- ja energiainfrastruktuuriin, teollisuus­puistoihin, koulutukseen, telekommunikaatio-, logistiikka- ja energiasektoreilla. Mahdollisuuksia on myös luonnonvaroissa, maataloudessa, turismissa, teknologiassa ja digitalisaatiossa. Huolia yrityksille aiheuttavat valuuttarajoitukset, rahoituspalvelut, yritysverotus sekä sähköverkon ja internet-yhteyksien epäluotettavuus, sanoo Suurlähettiläs Outi Holopainen, Etiopia, Djibouti, Etelä-Sudan, Afrikan Unioni, IGAD

Maiden talouskasvun välttämättömyys poliittisesti herkässä tilanteessa

Egypti

Väestönkasvu vaatii jatkuvaa talouden kasvua. Uusia työpaikkoja on luotava arviolta 800 000 vuodessa. Peruskoulutukseen tulee vuosittain 2 miljoonaa opiskelijaa. Uutta hallinnollista pääkaupunkia rakennetaan 75 kilometriä itään Kairosta.

Suomen perinteiset vientituotteet kuten sahatavara ovat edelleen tärkeitä. Tilalle on tullut myös pieniä ICT-yrityksiä. ICT-sektorilla on kysyntää, sillä maa halutaan siirtää digitaaliseen nykyaikaan. Kiertotalouteen kiinnitetään huomiota ja mahdollisuudet sen kehittämiseen ovat suuret. Ympäristöteknologia ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on huomioitu, kertoo suurlähettiläs Pekka Kosonen, Egypti ja Sudan.

Sudan

Sudanin poliittinen tilanne on johtanut siihen, että maan taloudelliset näkyvät ovat heikot. Sudan ei houkuttele investoijia. Maatalous ja Punaisenmeren kehittäminen voidaan mainita markkinamahdollisuuksina.

Etelä-Afrikka matkalla kohti kiertotaloutta

Etelä-Afrikka on Afrikan mantereen kehittynein maa. Se on Afrikan teollistunein ja monipuolisin talous, jonka infrastruktuuri ja rahoituspalvelut ovat korkeatasoisia. Etelä-Afrikka on oikeusvaltio, jossa on vapaa media. Maan osuus Afrikan sisäisestä kaupasta on 25 prosenttia. Etelä-Afrikka onkin portti Afrikkaan varsinkin, kun Afrikan maanosan vapaakauppasopimus astuu asteittain voimaan. Nelisenkymmentä suomalaisyritystä on etabloitunut Etelä-Afrikkaan
ja pärjännyt hyvin.

Etelä-Afrikassa energiantuotanto perustuu suurelta osin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan hiilivoimaan. Etelä-Afrikka on vähitellen siirtymässä puhtaampaan sähköntuotantoon, joka vaatii merkittäviä investointeja lähivuosina. Vaihtoehto hiilelle on uusiutuva energia. Etelä-Afrikassa on ihanteelliset olosuhteet aurinko-, tuuli- ja bioenergian tuottamiseksi. Tiheään asutetuilla alueilla myös jätteiden poltto energiaksi on varteenotettava vaihtoehto. Nykyisellään 90 prosenttia kiinteästä jätteestä päätyy kaatopaikoille.

Markkinamahdollisuuksia on uusiutuvissa energioissa ja siirtymissä niihin ml. energiatehokkuutta lisäämällä. Suomalaisilla yrityksillä on potentiaalia erityisesti W2E-ratkaisujen tarjoajana. Etelä-Afrikan hallitus korostaa kiertotalouteen siirtymistä olennaisena osana koronaelvytystä (vihreä talous, uusiutuvat energiat, metsä, ekoturismi, rakennukset). Uudet tuotantoteknologiat ja eri taitojen kehittäminen voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Paikallinen kumppani on tarpeen myös Etelä-Afrikassa. Yrityksen on syytä tutustua monimutkaiseen lainsäädäntöön ja lokalisaatiovaatimukseen. Työvoima tulee usein kouluttaa opastaa suurlähettiläs Anne Lammila, jonka toimipiiri kattaa Etelä-Afrikan, Botswanan, Mauritiuksen ja Lesothon.

Suomen suurlähetystö Pretoriassa on laatinut markkinakatsaukset suomalaisten yritysten mahdollisuuksista uusiutuvan energian ja kiertotalouden alalla.

Marokko, vakaa ja moderni talous Euroopan ja Afrikan mantereiden välissä

Marokko on poliittisesti vakaa maa. Vaalit pidettiin 8.9.2021. Taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia on tehty rivakasti. Marokko sijaitsee mannerten risteyksessä. Matkaa Euroopan eteläkärkeen on vain 13 kilometriä. Marokolla on yhteys sekä Atlantin valtamerelle että Välimerelle. Infrastruktuuri on hyvin kehittynyt. Tanger Med on merkittävä satama. Liiketoimintamahdollisuuksia on kiertotaloudessa, maatalousteknologioissa ja terveysteknologioissa.

Marokko on arabimaa ja ranskankielinen. Marokon kuninkaalla on laajat valtaoikeudet. Maalla on useita kauppasopimuksia eri Afrikan maiden kanssa. Eurooppalainen vaikutus näkyy liike-elämässä helppoutena käydä kauppaa. USA:n liiketoimintakulttuuri on saapumassa maahan. Byrokratia vie aikaa asioiden hoidossa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Marokkolaiset haluavat luoda pitkäaikaisia suhteita, joita vahvistetaan vierailuilla ja jotka auttavat kaupantekohetkellä, sanoo suurlähettiläs Pekka Hyvönen, Marokko ja Mauritania.

Tunisian liiketoimintaympäristö – EU:n tuella markkinoille

Tunisia on lähes 12 miljoonan asukkaan maa. Bkt:n uskotaan kasvan 2–3 prosenttia vuonna 2021 inflaation ollessa kasvussa, ja se on nyt yli 6 prosenttia. Relut 15 % väestöstä elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Toimintaympäristö on edelleen haasteellisen. Uuden hallituksen tavoitteena on talouden tasapaino, budjettikuri ja investointien tukeminen. Vapaakauppasopimus EU:n kanssa on yhä sopimatta. Julkisen sektorin reformit, valtionyhtiöiden tulevaisuus ja yksityissektorin toimintamahdollisuuksien parantaminen odottavat.

Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille on digitalisaatiossa ja teknologioissa, koulutussektorilla, kiertotaloudessa ja sen osa-alueilla (vesi, jäte, energia). EU-rahoitus ja kansainvälisten rahoituslaitosten projektit voivat avata tien Tunisian markkinoille, toteaa suurlähettiläs Pekka Hukka, Tunisia ja Libya.

Mosambik: Talouselämä tarkkailee turvallisuustilanteen ja yleisen toimintaympäristön kehitystä

Mosambikin pohjoisosissa on meneillään konflikti. Kaasuesiintymien hyödyntäminen on vähitellen alkamassa, mutta suurimmat investoinnit odottavat vielä turvallisuustilanteen parantumista. Kaasun tulevaisuuteen vaikuttavat myös ilmastotavoitteet. Toimintaympäristö on kansainvälisten sijoittajien kannalta edelleen raskas. Mosambikissa on kaasun lisäksi myös muita luonnonvaroja. Maa on väestöltään nuori ja logistiikkareittien kannalta tärkeä. Suomalaisille yrityksille markkinamahdollisuuksia voisi olla esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa, EU:n, YK-järjestöjen sekä kehityspankkien hankkeissa ja hankinnoissa sekä energiasektorilla ml. uusiutuvat energiat, sanoo suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen, Mosambik, Madagaskar ja Eswatini.

Kenia, vuoden 2022 vaalit ja toipuminen COVID –pandemiasta; haasteita ja mahdollisuuksia

Kenia on alueellinen suurvalta ja markkinatalousmaa. Talouden odotetaan kasvavan 4 prosenttia vuonna 2021. Väestöstä 70 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Keskiluokka kasvaa. Samalla eriarvoisuus lisääntyy.

Tie- ja satamainfrastruktuuria on parannettu. Talouskasvu on jatkunut koronan jälkeen. Väestö on koulutettua. Työpaikkoja tarvittaisiin nuorille. Turismin osuus bkt:stä oli 8 prosenttia ennen koronapandemiaa. Nyt se on 0,3 prosenttia. Edessä ovat presidentinvaalit.

Keniasta on helppo lähteä Afrikan muille markkinoille. Ympäristö on kärsinyt ilmastomuutoksista, joten kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan. Kenia on IT-hub ja hightech-maa. Kulutustavaroiden kysyntä kasvaa keskiluokan kasvaessa. Mahdollisuuksia on myös maataloudessa, toteaa suurlähettiläs Pirkka Tapiola, Kenia Uganda, Somalia, Eritrea ja Seychellit.

Kenian toimintaympäristö

Kun pohjoismaisia yrityksiä haastateltiin Keniassa, kävi ilmi, että 74 prosenttia niistä teki markkinointi- ja myyntityötä. Pohjoismaisuutta arvostettiin. Valmistusta ja tuotekehitystä oli vain 15 prosentilla yrityksistä. Kilpailuetuna haastatellut yritykset pitivät paikallisia kumppanuuksia, myynnin osaamista, yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja näiltä saatua palautetta. Sen sijaan suhteita julkiseen sektoriin ja palvelujen paikallistamista ei pidetty tarpeellisena. Pohjoismaalaiset yrityksen Keniassa näkevät tulevaisuuden varsin positiivisesti noin 60 % yrityksistä tulee kasvattamaan investointejaan ja vastaavasti 75 % odottaa liikevaihdon kasvan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Keniasta käsin yritykset kattavat tavallisesti koko Itäisen Afrikan ja jossain määrin myös Eteläistä Afrikkaa. Yritykset kohtaavat korruptiota julkisella sektorilla, mutta ne eivät joudu tekemisiin korruption kanssa juuri ollenkaan yksityisellä sektorilla. Pohjoismaalaisittain katsoen tutkimuksen ehkä yllättävin tulos liittyi siihen, miten kenialaiset asiakkaat suhtautuivat ympäristöystävällisyyteen. Noin 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että ympäristöasioilla ei ole mitään tai erittäin vähän merkitystä ostopäätöstä tehtäessä.

On välttämätöntä ottaa asioista selvää etukäteen. Olettamisen sijaan tietäminen on valttia Afrikassa, painottaa Esa Rantanen, Commercial Counsellor, Business Finland.

Namibia ja Angola – suomalaiselle osaamiselle kysyntää koronasta toipuessa

Namibia on vakaa ylemmän keskitulotason maa, jossa on runsaasti luonnonvaroja ja toimiva infrastruktuuri. Maa pyrkii monipuolistamaan talouttaan ja lisäämään kansainvälisiä investointeja kehittämällä toimintaympäristöä suotuisammaksi poistamalla erilaisia kaupan ja investointien esteitä. Talous on lähtenyt maltilliseen kasvuun Covid-19 aiheuttaman supistumisen jälkeen (1,3 prosenttia vuonna 2021). Haasteita muodostavat pieni talous, jota rasittavat suuret tuloerot, työttömyys ja korruptio. Ilmastonmuutokseen vastaamiseksi Namibian tavoitteena on olla Afrikan ensimmäinen hiilineutraali maa.

Uusiutuvan energiantuotannon (aurinko, tuuli, vesi, bioenergia, vety) merkittävä kasvattaminen, kaivosten modernisointi ja opetussektorin uudistaminen tarjoavat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, sanoo suurlähettiläs Leena Viljanen.

Angola on suuri, liberaali talous, jossa nykyhallinto on saanut aikaan edistystä ihmisoikeuksissa, korruption torjunnassa ja lainsäädännössä.

Telekommunikaatio ja meteorologia, meriturvallisuus ja sininen talous, koulutus sekä digitalisaatio ja siihen perustuvat ratkaisut ovat Team Finland -työn painopisteet Angolassa.

Afrikka – mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille -tilaisuuden järjestivät 18.11.2021 yhteistyössä Enterprise Europe Network, Helsingin seudun kauppakamari, Keskuskauppakamarin Afrikka-verkosto, Suomalais-Arabialainen kauppayhdistys ja ulkoministeriö.

Esitykset voi katsoa TÄSTÄ.

Koonnut
Anne Hatanpää
Keskuskauppakamari