Keski-Suomen kauppakamarin lausunto Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta 2026–2034

1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?

Keski-Suomen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Liikenne 12 -ohjelmakokonaisuudesta. Pidämme suunnitelman visiota kannatettavana. On tärkeää, että Suomen liikennejärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti yli hallituskausien ja että päätöksenteko perustuu tietoon, tunnistettuihin tarpeisiin ja hankkeiden vaikutuksiin. Myönteistä on myös ohjelmakokonaisuuden vuosittainen päivittäminen sekä alueiden ja sidosryhmien osallistaminen valmisteluun.

Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet – toimivuus, turvallisuus ja kestävyys – muodostavat hyvän perustan liikennejärjestelmän kehittämiselle. Erityisen tärkeänä Keski-Suomen kauppakamari pitää sitä, että liikennejärjestelmän tulee tukea Suomen kilpailukykyä ja kasvua, saavutettavuutta sekä elinkeinoelämän tarpeita.

Keskeinen kysymys on kuitenkin se, ovatko ohjelmakokonaisuuden käytettävissä olevat resurssit riittäviä vision ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Ohjelmakokonaisuudessakin todetaan, että tunnistetut tarpeet ylittävät käytettävissä olevat resurssit. Tavoitteiden ja käytännön rahoitusmahdollisuuksien välinen ero uhkaa muodostua liian suureksi erityisesti perusväylänpidossa ja liikenneverkon kehittämisessä.

Keski-Suomen kauppakamari korostaa, että pitkäjänteinen liikennepolitiikka edellyttää myös pitkäjänteistä ja riittävää rahoitusta. Suomen kilpailukyvyn, elinkeinoelämän kuljetusten, työssäkäynnin, liikenneturvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä väyläinvestointeja tulee pystyä viemään suunnittelusta toteutukseen.

2. Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?

Keski-Suomen kauppakamari pitää perusväylänpidon rahoituksen kohdentamisen periaatteita perusteltuina. On tärkeää, että rahoituksessa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden lisäksi vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kuntoa ja liikenneturvallisuutta.

Samalla Keski-Suomen kauppakamari on vakavasti huolissaan perusväylänpidon rahoituksen riittävyydestä. Ohjelmakokonaisuuden mukaan rahoitustaso laskee vuosina 2027–2029 erittäin niukaksi ennen kuin sitä nostetaan vuodesta 2030 alkaen. Käytettävissä oleva korjausrahoitus riittää tällöin pääosin vilkasliikenteisimmille väylille, ennakoivaa kunnossapitoa ei pystytä toteuttamaan riittävästi ja korjausvelka kasvaa vilkasliikenteisen verkon ulkopuolella.

Väylävirasto toteaa itse, ettei nykyisellä rahoituksella pystytä vastaamaan liikennejärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin. Keski-Suomen kauppakamari katsoo, ettei rahoituksen riittävyyttä tule arvioida vain pitkän aikavälin tavoitetason perusteella, vaan myös välivuosien korjausvelkaa kasvattava rahoitusvaje on ratkaistava.

Toimiva ja hyväkuntoinen liikenneverkko on yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Sen merkitys ulottuu elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja kuljetusten kustannustehokkuudesta ihmisten arjen saavutettavuuteen, liikenneturvallisuuteen, huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen ja ilmastovaikutuksiin.

Keski-Suomen kauppakamari pitää tärkeänä, että elinkeinoelämän tarpeet on nostettu perusväylänpidon priorisoinnissa selvästi esille. Rahoituksen taso tulee kuitenkin nostaa sellaiseksi, että näihin tarpeisiin voidaan myös käytännössä vastata.

3. Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?

Keski-Suomen kauppakamari pitää tärkeänä, että suunnitteluohjelmassa ylläpidetään riittävää suunnitelmavalmiutta ja varmistetaan yhteiskuntataloudellisesti vaikuttavien hankkeiden eteneminen investointipäätöksiin. Suunnitelmavarannossa on 142 hankearvioitua kohdetta, joiden yhteenlaskettu investointiarvo on noin 8,7 miljardia euroa, kun yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, hyöty-kustannussuhteeltaan yli yhden olevia hankkeita on noin kahden miljardin euron arvosta.

Keski-Suomen keskeisten liikennehankkeiden suunnittelu on viime vuosina edennyt myönteisesti. Jyväskylä–Tampere-ratayhteyden suunnittelu etenee 18 miljoonan euron erillisrahoituksella. Myös useiden Keski-Suomelle tärkeiden valtatie 9:n kehittämiskohteiden suunnittelua edistetään, mikä vahvistaa maakunnan liikennehankkeiden suunnitelmavalmiutta.
Keski-Suomen kauppakamarin näkemyksen mukaan lähivuosien suunnittelussa tulee varmistaa erityisesti maakunnan kärkihankkeiden suunnitelmavalmius ja suunnittelun jatkuvuus. Näitä ovat Jyväskylä–Tampere-ratayhteyden seuraavat kehittämisvaiheet, vt 4 Vehniä–Äänekoski, vt 9 Patalahti–Lahdenvuori ja vt 9 Kanavuori–Lievestuore sekä mt 638 Vihtiälän oikaisu. Koska hankkeiden suunnittelu on jo eri vaiheissa, on olennaista varmistaa suunnittelun keskeytymätön eteneminen ja hankkeiden saattaminen kohti toteutusvalmiutta.

Suunnittelurahoituksen tulee olla riittävää, jotta valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien hankkeiden toteutus ei viivästy puutteellisen suunnitelmavalmiuden vuoksi. Erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten, saavutettavuuden, liikenneturvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien hankkeiden suunnittelun jatkuvuus on varmistettava.

4. Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?

Keski-Suomen kauppakamari pitää erittäin myönteisenä, että vt 4 Vaajakosken kohta on tunnistettu valtakunnallisesti tärkeimpien kehittämishankkeiden joukkoon ja nostettu investointiohjelman korkeimpaan prioriteettiluokkaan 1. Hanke on TEN-T-ydinverkon kehittämisen, valtakunnallisen saavutettavuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja liikenneturvallisuuden kannalta välttämätön, ja sen toteuttamisesta tulee tehdä rahoituspäätös mahdollisimman nopeasti. Hankkeen kustannusarvio on noin 225 miljoonaa euroa.

Vaajakosken kohdan merkitystä korostaa myös uudistettu TEN-T-sääntely. Suomen maantieverkolla on vain kaksi vilkkaasti liikennöityä tieosuutta, joille ei voida hakea poikkeusta TEN-T-sääntelyn vaatimuksista. Toinen näistä on vt 4 Vaajakosken kohdalla. Hankkeen toteuttaminen ei siten ole ainoastaan alueellinen kehittämiskysymys, vaan myös Suomen TEN-T-ydinverkon velvoitteisiin liittyvä valtakunnallinen kysymys. Vaajakosken kohdan parantaminen on luonteva jatkumo Valtatie 4:n kehittämiselle.

Keski-Suomen kauppakamari pitää seuraavana keskeisenä investointiohjelmaan nostettavana hankkeena Jyväskylä–Tampere-ratayhteyden kehittämisen toista vaihetta. Hankkeen suunnittelu on käynnissä, mutta itse kehittämishanke ei sisälly nykyiseen investointiohjelmaan. Tampere–Jyväskylä-rata on valtakunnallisesti tärkeä poikittaisyhteys, joka yhdistää Keski-Suomen päärataan ja palvelee merkittävästi metsä- ja metalliteollisuuden kuljetuksia. Rataosan keskeisiä ongelmia ovat tavaraliikenteen kapasiteetin riittämättömyys, henkilöliikenteen nopeustaso ja häiriöherkkyys. Suunnitelmien valmistuessa hankkeen tulee edetä mahdollisimman nopeasti investointiohjelmaan ja kohti toteutusta. Toisen vaiheen kustannusarvio on noin 260 miljoonaa euroa.

Valtatien 4 parantaminen välillä Vehniä-Äänekoski ja Valtatien 9 ohituskaistojen parantaminen välillä Patalahti – Lahdenvuori tiesuunnitelmat ovat valmistumassa vuonna 2026, mikä puolta niiden nostamista investointiohjelmaan 2027–2034 aikana. Valtatien 4 parantaminen välillä Vehniä-Äänekoski on olennainen jatkumo Valtatie 4:n kehittämiselle ja täten tukee TEN-T-verkon rakentumista. Patalahti – Lahdenvuori on tärkeä poikittaisyhteydelle, ja tukee tieyhteyden kehittymistä Tampereen ja Jyväskylän välillä.

5. Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?

Keski-Suomen kauppakamari pitää hyvänä uudistuksena sitä, että Väyläviraston investointiohjelma, suunnitteluohjelma ja perusväylänpidon suunnitelma esitetään yhtenä ohjelmakokonaisuutena. Tämä selkeyttää liikenneverkon ylläpidon, suunnittelun ja kehittämisen kokonaisuuden tarkastelua sekä auttaa hahmottamaan hankkeiden etenemistä suunnittelusta toteutukseen. Yhteinen ohjelmakokonaisuus lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tukee pitkäjänteistä liikennejärjestelmän kehittämistä. Jatkossa kokonaisuuden tarkasteltavuutta voisi edelleen parantaa esittämällä selkeämmin hankkeiden etenemispolut suunnittelusta investointiohjelmaan ja toteutukseen.

6. Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?

Keski-Suomen kauppakamari kiittää Väylävirastoa ohjelmakokonaisuuden hyvästä valmistelusta sekä alueiden ja sidosryhmien osallistamisesta valmistelutyöhön. Jatkuva vuoropuhelu elinkeinoelämän, alueiden ja muiden sidosryhmien kanssa on tärkeää, jotta liikenneverkon kehittämisessä tunnistetaan myös toimintaympäristön nopeasti muuttuvat tarpeet.
Tulevaisuudessa poikittaisliikenteen merkitys sekä väylien että ratojen osalta tulee korostumaan huoltovarmuuden ja mahdollisten länsirannikon satamien hyödyntämisen kannalta. Nyt hyvin pitkälti suunnitelmat ja investoinnit ovat enimmäkseen pohjois-etelä-suunnalle poislukien Etelä- ja Kaakkois-Suomi.

Keski-Suomen kauppakamari pitää tärkeänä, että ohjelmakokonaisuudessa tunnistetaan alueelliset erityispiirteet. Nykyinen suuraluejako ei kuitenkaan kaikilta osin tuo riittävän näkyvästi esiin Keski-Suomen erityistä asemaa valtakunnan liikenteellisenä solmukohtana. Keski-Suomi sijaitsee keskeisten pohjois–etelä- ja itä–länsisuuntaisten liikennekäytävien risteyskohdassa, minkä vuoksi alueen väylähankkeilla on maakuntaa huomattavasti laajemmat valtakunnalliset vaikutukset. Ohjelmakokonaisuuden alueellisessa tarkastelussa esimerkiksi VT 4 Vaajakoski on luokiteltu Länsi-Suomen kokonaisuuteen.

Liikenneverkon rahoituksessa on huomioitava nykyistä vahvemmin myös muuttunut turvallisuusympäristö, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus. Samalla ilmastonmuutos lisää väylien rapautumista myös alemmalla tieverkolla, jolla on iso merkitys mm. metsäteollisuudelle, ja lisää kunnossapidon tarvetta. Nämä kehityskulut vahvistavat tarvetta sekä perusväylänpidon riittävälle rahoitukselle että strategisesti tärkeiden kehittämisinvestointien määrätietoiselle toteuttamiselle. Suomen tulee pystyä hyödyntämään EU-rahoitusta, kuten sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta.

Keski-Suomen kauppakamari korostaa, että liikennejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen tulee näkyä myös hankkeiden toteutumisena. Keski-Suomen tärkein liikennehanke on VT 4 Vaajakosken kohta, jonka rahoituspäätös tulee tehdä viipymättä. Seuraavana prioriteettina on Jyväskylä–Tampere-ratayhteyden kehittäminen ja hankkeen nostaminen suunnittelun valmistuttua investointiohjelmaan.