Keski-Suomen kauppakamari ei kannata matkailijaveroa – ”Matkailun kasvua pitää vauhdittaa, ei jarruttaa uusilla veroilla”

Keski-Suomen kauppakamari ei kannata matkailijaveron käyttöönottoa esitetyssä muodossa. Uusi vero heikentäisi matkailualan kilpailukykyä tilanteessa, jossa alan kasvua ja investointeja pitäisi päinvastoin vauhdittaa. Kauppakamari pitää esitettyä mallia ongelmallisena myös verotuksen tasapuolisuuden, valvonnan ja prosenttiperusteisen määräytymistavan vuoksi.

Matkailuun kohdistuvaa verotusta on jo kiristetty majoituspalvelujen arvonlisäverokantaa korottamalla. Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen katsoo, että uuden veron sijaan pitäisi etsiä ratkaisuja, jotka vahvistavat matkailukuntien rahoitusta heikentämättä alan kasvuedellytyksiä.

– Matkailun kasvua pitää nyt vauhdittaa, ei jarruttaa uusilla veroilla. Keski-Suomella on paljon hyödyntämätöntä matkailupotentiaalia, ja tarvitsemme lisää matkailijoita, investointeja ja kansainvälistä kysyntää. Uusi vero olisi tässä tilanteessa askel väärään suuntaan, Hiltunen sanoo.

Kauppakamarin mukaan ennen uuden veron käyttöönottoa tulisi selvittää, voitaisiinko matkailun jo synnyttämää verokertymää jakaa nykyistä paremmin matkailusta hyötyvien kuntien hyväksi.

Keski-Suomen kauppakamarin Matkailuvaliokunnan puheenjohtaja ja Laajiksen toimitusjohtaja Lasse Niivuori peräänkuuluttaa matkailualan merkitystä alueelle.

– Matkailuala tuo jo nyt Keski-Suomeen työtä, elinvoimaa ja verotuloja. Sen kilpailukyky ei parane uusilla veroilla. Uuden veron ja sen keräämiseen tarvittava hallinnon rakentamisen sijaan kannattaisi miettiä, miten matkailun tuottamia verotuloja voidaan jakaa nykyistä paremmin matkailukuntien hyväksi ja matkailun edistämiseksi, Niivuori sanoo.

Iris Mäkinen ja Lasse Niivuori kertovat ongelmallisista vaikutuksista, joita kaavailtu matkailijavero aiheuttaisi. Kuva: Viivi Sakkara

Matkailun kilpailukykyä ei pidä vaarantaa

Kauppakamari pitää matkailijaverosta tehtyjä vaikutusarvioita puutteellisina. Vaikka esityksessä tunnistetaan veron voivan vähentää matkailukysyntää, vaikutuksia kotimaan matkailun kilpailuasemaan, matkailijamääriin ja alan kasvuedellytyksiin ei ole selvitetty riittävästi.

Matkailuvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Keurusselkä Resortin toimitusjohtaja Iris Mäkinen muistuttaa, että matkailuala on kohdannut viime vuosina poikkeuksellisen paljon haasteita ja kuluttajien ostovoima on edelleen heikko.

– Matkailijavero olisi väärä signaali toimialalle, joka on viime vuosina kohdannut poikkeuksellisen paljon haasteita. Kuluttajien ostovoima on edelleen heikko, ja juuri nyt matkailussa alkaa näkyä varovaisia kasvun merkkejä. Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa matkailua ja houkutella yhä enemmän sekä kotimaisia että kansainvälisiä vieraita. Kasvun tukemisen sijaan uusi vero heikentäisi alan kilpailukykyä ja hidastaisi kehitystä. Nyt tarvitsemme investointeja vetovoimaan ja matkailun edellytysten vahvistamiseen, emme uusia rasitteita, Mäkinen sanoo.

Verotuksen tasapuolisuus ei nykytilanteessa toteudu

Keskeinen ongelma esitetyssä mallissa liittyy myös eri majoitusmuotojen tasapuoliseen kohteluun. Matkailijaveron on tarkoitus koskea kaikkea maksullista majoitustoimintaa, mutta lyhytvuokrauksesta ei tällä hetkellä ole kattavaa rekisteriä. Tämä vaikeuttaisi veron valvontaa ja voisi johtaa siihen, että velvoitteet kohdistuvat käytännössä eri tavoin rekisteröityyn majoitustoimintaan ja lyhytvuokraukseen.

Kauppakamarin mukaan mahdollista matkailijaveroa tai -maksua ei tule ottaa käyttöön ennen kuin lyhytvuokrauksen kattava rekisteröinti ja toimiva valvonta on järjestetty.

Kauppakamari vastustaa myös veron sitomista majoituksen hintaan. Matkailijan aiheuttama palvelujen tai infrastruktuurin kuormitus ei riipu hotellihuoneen tai muun majoituksen hinnasta. Jos matkailijoilta tulevaisuudessa päätettäisiin kerätä erillistä maksua, perustellumpi vaihtoehto olisi matkailijamäärään tai majoitusvuorokausiin perustuva kiinteä euromääräinen maksu.

Keski-Suomen kauppakamarin mukaan mahdollisesta maksusta saatavat tulot tulisi lisäksi kohdentaa matkailua palvelevan infrastruktuurin ja kestävän matkailun edellytysten kehittämiseen yleiskatteellisten menojen sijaan.
​​​​​​​