16.11.2018 09:02
Yritysten Venäjän-kauppa yskii mutta varovaista talouskasvua on silti lupa odottaa
Vienti Venäjälle on vähentynyt ja odotukset Venäjän talouden kehityksestä ovat heikenneet, selviää tuoreesta barometrista. Puolet vastanneista yrityksistä arvioi Venäjän protektionististen toimien vaikuttaneen yrityksen toimintaan. Silti positiivisiakin signaaleja on havaittavissa myös keskisuomalaisten yritysten Venäjän-kaupassa.
Kuva: Pixabay
Vientiä ja liiketoimintaa Venäjälle harjoittavien suomalaisyritysten mukaan kaupan suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä ruplan kurssi, poliittinen tilanne, riskit ja sanktiot sekä talouden epävakaisuus ja vähäinen kysyntä.
Myös kansainvälisen liiketoiminnan kumppani Export Maker Oy on havainnut Venäjän-kaupan heilahtelut, sillä itänaapurin markkinat ovat yksi sen erityismarkkina-alueista. Yritys toimii Business Finlandin virallisena yhteistyökumppanina Venäjällä.
”Tällä hetkellä suurin haaste on erityisesti ruplan heikko arvo, joka laskee venäläisten ostovoimaa. Selvimmin tämä näkyy kuluttajatuotteiden myynnissä mutta ei niin merkittävästi yritysten välisessä bisneksessä”, Export Makerin toimitusjohtaja Suvi Metsola kommentoi.
Puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi Venäjän protektionististen toimien vaikuttaneen yrityksen toimintaan.
Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori muistuttaa, että vain viisi prosenttia liiketoiminnasta Venäjällä on suoraan pakotteiden alaista. Pakotteet heijastuvat käytännössä kuitenkin laajemmin Venäjän talouteen. Venäjän omat protektionistiset toimet, kuten tuonnin korvausohjelma, eivät helpota suomalaisten yritysten vientiponnisteluja Venäjälle.
“Venäjällä edelleen toimivilla suomalaisyrityksillä menee varsin hyvin, sillä ne ovat vaikeissakin oloissa pystyneet tehostamaan liiketoimintansa kannattavuutta. Venäjän talouden modernisaatio kaipaisi juuri nyt suomalaisten teknologiaa, sekä vesi-, energia- ja resurssitehokkuusosaamista maan teollisuuden monipuolistamiseksi ja infrastruktuurin kehittämiseksi. Venäjän olisi pystyttävä monipuolistamaan omaan vientiään myös Suomen suuntaan”, Vuori sanoo.
Positiivisiakin näkymiä on siis havaittavissa Venäjän-kaupassa, sillä esimerkiksi Export Makerin asiakasyritysten kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan on kasvanut kesän 2017 jälkeen.
”Meillä on vuoden ajan pyörinyt yhtäaikaisesti 10−20 Venäjä-projektia koko ajan. Sama trendi näkyy myös keskisuomalaisten yritysten kohdalla. Venäjälle suunnataan erityisesti vientikärjellä, joko etsimään suoria asiakkaita tai jälleenmyyntikumppaneita”, Metsola toteaa.
Myös Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen uskoo, että keskisuomalaiset yritykset onnistuvat luomaan hyviä kauppasuhteita Venäjälle, vaikka nykyinen suhdannetilanne asettaakin sille omat haasteensa.
Myönteinen signaali tälle syksylle on, että yritykset ovat valmiita panostamaan myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin. Metsola korostaa, että nykyään yrityksen tuotteen tai palvelun kilpailuedut ja myyntiargumentit on hiottava huippuunsa ja markkinointimateriaalin on oltava laadukasta Venäjälle suunnatessa. Samoin asiakas- ja kumppaniprofilointi kannattaa tehdä todella tarkasti.
”Uskomme varovaiseen talouskasvuun Venäjän markkinoilla. Esimerkiksi Keski-Suomesta yksi tuotannollinen yritys sai varmistettua kaupan vajaa kuukausi sitten ja toinen yritys solmi jälleenmyyjäsopimuksen Moskovaan, joten odotukset ovat korkealla. Samalla panostamme myös itse Venäjän toimintaamme siirtämällä toimistomme Pietarissa sijaitsevaan Suomi-taloon”, Metsola kertoo.
Barometritutkimus selvittää suomalaisten Venäjän-kauppaa käyvien johtajien ja päättäjien näkemyksiä Venäjän-kaupan ja Venäjällä olevan liiketoiminnan toteutuneesta kehityksestä sekä investoinneista. Samalla selvitetään vastaajien arviota Venäjän talouden kehitysnäkymistä.
Tutkimuksen ovat tilanneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 12.9.–25.10.2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 277. Tutkimus toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.