02.03.2016 07:48
Mitä markkinoijat voivat oppia klikkausjournalismista? Kolme asiaa
Klikkausjournalismi...äh, jo sanakin tuntuu vastenmieliseltä. Suuri osa verkkomedioista on lähtenyt ilmiöön mukaan, vaikka ne haluavatkin julkisuudessa tehdä selvän pesäeron siihen. Tekopyhyyttähän siinä on hieman ilmassa.
Klikkausjournalismissa on kyse sisällön tekemisestä mahdollisimman mielenkiintoiseksi. Kaivetaan uutiseen näkökulma ja tuodaan se mahdollisimman kiinnostavalla tavalla esille. Toiveena on, että lukija avaisi jutun.
Tympeäksi ilmiön on tehnyt verkkomedioiden ylitoistetut maneerit. “Näin…”, “Katso kuvat...”, “Tässä...” - tyyppiset otsikot tuntuvat liikaa käytettynä epätoivoiselta, halvalta tavalta anoa lukijaa klikkaamaan juttua.
Asiassa on toinenkin näkökulma. Iltapäivälehtien verkkodeskeissä työskentelevät ovat alansa ammattilaisia. He seuraavat lukijoiden käyttäytymistä reaaliaikaisesti. He näkevät joka hetki, minkä otsikon lukijat kokevat mielenkiintoiseksi. Otsikoita siirrellään ja niiden paikkoja muutetaan tämän tiedon perusteella.
Esimerkiksi Ilta-Sanomat.fi:tä käyttää viikoittain yli kaksi miljoonaa suomalaista. Jotain toimituksessa on osattu tehdä oikein.
Entä onko klikkausjournalismissa mitään, mistä tämän hetken digimarkkinoijat voisivat ottaa oppia? Kyllä, mielestäni on. Uudisdeskien opeilla markkinoijat voivat saada sisällöilleen enemmän lukijoita. Olen kiteyttänyt opit kolmeen eri kohtaan.
1) Älä tee makkaraa
Klikkausjournalismin ydin on sen oivaltamisessa, että eri kanaviin kannattaa tehdä erilaista sisältöä. Se tuottaa parhaan tuloksen. Digitaalisissa medioissa toimii parhaiten “show, don’t tell”-metodologia. Osoita ja näytä asioita suoraviivaisella tavalla. Pilko isot kokonaisuudet pienempiin osiin. Älä rakenna maailmanselitystä.
Tämä johtuu digitaalisen käyttäjäkokemuksen erilaisuudesta. Se on hyvin erilainen printin lukemisen kanssa. Kun istut aamuruuhkassa matkalla töihin, sinun voi olla vaikea keskittyä pitkään artikkeliin. Sen sijaan koet hyväksi uutispalvelun, jossa asiat on palasteltu nopeasti sulateltavaksi kokonaisuudeksi.
Jotkut aikakauslehdet tai markkinoijat toimivat tottumuksesta toisin: luodaan yksi sisältö, jota jaetaan eri kanavissa lähes samansisältöisinä. Tämä on makkaratehtaan logiikkaa. Siinä luodaan tuote ja etsitään kanavat (grillikioski, kaupan kylmäallas ja urheilutapahtumat) levittää sitä mahdollisimman tehokkaasti.
Luo siis digiin sinne sopivaa sisältöä.
2) Käytä aikaa näkökulman ja otsikon miettimiseen
Hyvän ja huonon otsikon tuottaman lukijamäärän ero voi digitaalisessa mediassa olla kymmenkertainen. Riippumatta siitä, mikä jutun tekstisisältö on. Tämän takia jotkut verkkomediat käyttävät jutun otsikon laatimiseen yhtä paljon aikaa kuin itse jutun kirjoittamiseen. Hyvä otsikko on mielenkiintoinen ja se tuo jonkun jutussa esitetyn näkökulman esille. Otsikon ei tarvitse olla yleiskatsaus jutusta.
Otsikon voi rakentaa mielenkiintoiseksi ilman että sortuu tyypillisimpiin klikkausjournalismin maneereihin. Kannattaa muistaa, että otsikkoa ei silti kannata ylivirittää. Jutun sisällössä tulee olla katetta otsikon lupaukselle.
3) Ole relevantti
Jos sisältösi ovat kiinnostavia ja merkityksellisiä lukijoidesi elämässä, olet onnistunut. Teet silloin hyvää sisältömarkkinointia.
Monesti me markkinoijat olemme liian kiinnostuneita omista tuotteistamme. Joskus tuotteet kannattaa unohtaa ja keskittyä kiteyttämään se, miten voimme auttaa asiakkaitamme.
Klikkausjournalismissa relevanttius toteutuu hiukan toisella tavalla, ajankohtaisuuden kautta. Hyvä verkkojournalisti seuraa, mitä isoa maailmassa tapahtuu ja pyrkii löytämään siihen uuden näkökulman.
Asiantuntijayritykset voisivat ottaa tämän opin käyttöön omassa markkinoinnissaan. Kerro maailmalle, miltä kahvipöydissä keskusteltava teema näyttää sinun näkökulmaltasi. Onko sinulla aiheesta jopa uutta tietoa jonka voisit jakaa lukijoillesi? Se olisi jo hyvä alku.
Jari Peltola
Jari Peltola, toimitusjohtaja, Serus Media Oy
Jari Peltola on jyväskyläläisen Serus Median toimitusjohtaja ja partneri. Hän on työskennellyt aikaisemmin Mikrobitti (MB) - ja Tietokone-lehtien päätoimittajana ja Kauppalehden uutispäällikkönä.
Vuosina 2007-11 hän veti Kauppalehden verkkodeskiä. Hän toi klikkausjournalismin talousmediaan.
Klikkausjournalismissa on kyse sisällön tekemisestä mahdollisimman mielenkiintoiseksi. Kaivetaan uutiseen näkökulma ja tuodaan se mahdollisimman kiinnostavalla tavalla esille. Toiveena on, että lukija avaisi jutun.
Tympeäksi ilmiön on tehnyt verkkomedioiden ylitoistetut maneerit. “Näin…”, “Katso kuvat...”, “Tässä...” - tyyppiset otsikot tuntuvat liikaa käytettynä epätoivoiselta, halvalta tavalta anoa lukijaa klikkaamaan juttua.
Asiassa on toinenkin näkökulma. Iltapäivälehtien verkkodeskeissä työskentelevät ovat alansa ammattilaisia. He seuraavat lukijoiden käyttäytymistä reaaliaikaisesti. He näkevät joka hetki, minkä otsikon lukijat kokevat mielenkiintoiseksi. Otsikoita siirrellään ja niiden paikkoja muutetaan tämän tiedon perusteella.
Esimerkiksi Ilta-Sanomat.fi:tä käyttää viikoittain yli kaksi miljoonaa suomalaista. Jotain toimituksessa on osattu tehdä oikein.
Entä onko klikkausjournalismissa mitään, mistä tämän hetken digimarkkinoijat voisivat ottaa oppia? Kyllä, mielestäni on. Uudisdeskien opeilla markkinoijat voivat saada sisällöilleen enemmän lukijoita. Olen kiteyttänyt opit kolmeen eri kohtaan.
1) Älä tee makkaraa
Klikkausjournalismin ydin on sen oivaltamisessa, että eri kanaviin kannattaa tehdä erilaista sisältöä. Se tuottaa parhaan tuloksen. Digitaalisissa medioissa toimii parhaiten “show, don’t tell”-metodologia. Osoita ja näytä asioita suoraviivaisella tavalla. Pilko isot kokonaisuudet pienempiin osiin. Älä rakenna maailmanselitystä.
Tämä johtuu digitaalisen käyttäjäkokemuksen erilaisuudesta. Se on hyvin erilainen printin lukemisen kanssa. Kun istut aamuruuhkassa matkalla töihin, sinun voi olla vaikea keskittyä pitkään artikkeliin. Sen sijaan koet hyväksi uutispalvelun, jossa asiat on palasteltu nopeasti sulateltavaksi kokonaisuudeksi.
Jotkut aikakauslehdet tai markkinoijat toimivat tottumuksesta toisin: luodaan yksi sisältö, jota jaetaan eri kanavissa lähes samansisältöisinä. Tämä on makkaratehtaan logiikkaa. Siinä luodaan tuote ja etsitään kanavat (grillikioski, kaupan kylmäallas ja urheilutapahtumat) levittää sitä mahdollisimman tehokkaasti.
Luo siis digiin sinne sopivaa sisältöä.
2) Käytä aikaa näkökulman ja otsikon miettimiseen
Hyvän ja huonon otsikon tuottaman lukijamäärän ero voi digitaalisessa mediassa olla kymmenkertainen. Riippumatta siitä, mikä jutun tekstisisältö on. Tämän takia jotkut verkkomediat käyttävät jutun otsikon laatimiseen yhtä paljon aikaa kuin itse jutun kirjoittamiseen. Hyvä otsikko on mielenkiintoinen ja se tuo jonkun jutussa esitetyn näkökulman esille. Otsikon ei tarvitse olla yleiskatsaus jutusta.
Otsikon voi rakentaa mielenkiintoiseksi ilman että sortuu tyypillisimpiin klikkausjournalismin maneereihin. Kannattaa muistaa, että otsikkoa ei silti kannata ylivirittää. Jutun sisällössä tulee olla katetta otsikon lupaukselle.
3) Ole relevantti
Jos sisältösi ovat kiinnostavia ja merkityksellisiä lukijoidesi elämässä, olet onnistunut. Teet silloin hyvää sisältömarkkinointia.
Monesti me markkinoijat olemme liian kiinnostuneita omista tuotteistamme. Joskus tuotteet kannattaa unohtaa ja keskittyä kiteyttämään se, miten voimme auttaa asiakkaitamme.
Klikkausjournalismissa relevanttius toteutuu hiukan toisella tavalla, ajankohtaisuuden kautta. Hyvä verkkojournalisti seuraa, mitä isoa maailmassa tapahtuu ja pyrkii löytämään siihen uuden näkökulman.
Asiantuntijayritykset voisivat ottaa tämän opin käyttöön omassa markkinoinnissaan. Kerro maailmalle, miltä kahvipöydissä keskusteltava teema näyttää sinun näkökulmaltasi. Onko sinulla aiheesta jopa uutta tietoa jonka voisit jakaa lukijoillesi? Se olisi jo hyvä alku.
Jari Peltola
Jari Peltola on jyväskyläläisen Serus Median toimitusjohtaja ja partneri. Hän on työskennellyt aikaisemmin Mikrobitti (MB) - ja Tietokone-lehtien päätoimittajana ja Kauppalehden uutispäällikkönä.
Vuosina 2007-11 hän veti Kauppalehden verkkodeskiä. Hän toi klikkausjournalismin talousmediaan.