06.04.2022 13:49
Riita poikki sovittelemalla?
Riitojen ratkaisemisessa sovittelu on usein tehokkaampi ja joustavampi tapa ratkaista erimielisyydet, ja siksi etenkin liike-elämän riidoista vain murto-osa päätyy ratkaistavaksi tuomioistuimen tuomiolla. Monenlaisia menettelyitä voidaan kutsua sovitteluksi ja useimmat varmasti ymmärtävät, mitä yleiskielinen käsite sovittelu tarkoittaa. Tässä kirjoituksessa on kuitenkin tarkoitus pureutua tarkemmin siihen, mitä sovittelulla tarkoitetaan sen suppeassa merkityksessä sekä siihen, miten eri sovitteluprosessit eroavat toisistaan.
Sovittelu voidaan karkeasti jakaa tuomioistuimien sisällä tapahtuviin sekä niiden ulkopuolisiin menettelyihin. Käräjäoikeuksissa on viime vuosina laitettu vireille n. 8000–9000 laajempaa riita-asiaa, mutta näistä riidoista vain alle 3000 asiassa on annettu tuomio. Pääosa laajoista riita-asioista päädytään siis sopimaan joko riita-asian oikeudenkäynnissä, tuomioistuinsovittelussa tai osapuolten neuvotteluilla. Näiden lukujen perusteella herää kysymys, miksi vireille saatettuja riita-asioita ei saada sovittua jo ennen tuomioistuinprosessin aloittamista?
Tuomioistuimen sisäinen sovittelu
Sovinto riita-asian oikeudenkäynnissä
Usein osapuolien välinen tilanne voi olla niin kärjistynyt, ettei sovintoa ole tosiasiassa pyritty edes saavuttamaan ennen kuin riita on jo viety käräjille. Vireillä olevan oikeudenkäynnin kuluessa voidaan asianosaisten pyynnöstä päätyä tuomion sijaan vahvistamaan ratkaisuksi sovinto. Tällainen tilanne syntyy käytännössä siten, että asianosaiset päätyvät sovintoratkaisuun jossain riita-asian käsittelyn vaiheessa ja haluavat asiaan kuitenkin tuomioistuimen lopullisen ratkaisun. Sovinto voikin syntyä vasta tässä vaiheessa, sillä valitettavan usein riidan kohde ja menestymismahdollisuudet selkiytyvät osapuolille vasta riita-asian käsittelyn aikana. Asiassa vahvistettu sovinto voi koskea kaikkia asiassa esitettyjä vaatimuksia tai vain osaa niistä, jolloin oikeudenkäyntiä jatketaan asian muilta osin. Lainvoimainen tuomioistuimen vahvistama sovinto on täytäntöönpanokelpoinen ulosottoperuste samaan tapaan kuin lainvoimainen tuomiokin.
Tuomioistuinsovittelu
Tuomioistuinsovittelu on erityinen, riita-asioiden käsittelystä erillinen prosessi, vaikkakin sen käsittely tapahtuu yleisessä tuomioistuimessa. Riidan osapuolta ei voida velvoittaa tuomioistuinsovitteluun, vaan sovittelun aloittaminen edellyttää aina kaikkien asianosaisten suostumusta.
Riita-asia voidaan saattaa tuomioistuinsovitteluun hakemuksella, joka on vapaamuotoisempi kuin perinteisessä riitaprosessissa laadittava haastehakemus. Myös tuomioistuimessa riita-asiana aloitettu asia voidaan kuitenkin siirtää osapuolten yhteisestä suostumuksesta tuomioistuinsovitteluprosessiin. Tuomioistuinsovitteluprosessia johtaa puolueeton tuomarin virassa toimiva henkilö, joka on usein erikoistunut sovittelumenettelyihin.
Riippumatta siitä mitä reittiä tuomioistuinsovitteluun on päädytty, edellytyksenä menettelyn aloittamiselle on, että asia soveltuu soviteltavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että osapuolten on oltava tasavertaisessa asemassa ja riidan tulee olla riittävän tarkkarajainen. Useimmat liike-elämän riidat soveltuvat hyvin ratkaistavaksi tuomioistuinsovittelussa. Prosessin aikana osapuolet saavat käyttää asiamiehiä, sillä prosessia johtava tuomari ei saa avustaa kumpaakaan osapuolta riidassa. Yksityisistä sovittelumenettelyistä tuomioistuinsovittelu eroaa siten, että käsittely on pääsääntöisesti julkista.
Tuomioistuinsovittelussa on tavoitteena päättyä sovintoon, joka vahvistetaan tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoiseksi samalla tavalla kuin tuomiokin. Mikäli sovinnolle ei kuitenkaan ole edellytyksiä, menettely voidaan yksipuolisesti päättää kenen tahansa osapuolen toimesta milloin tahansa, ja sen käsittelyä voidaan jatkaa riita-asiana.
Sovittelu tuomioistuimen ulkopuolella
Usein tehokkainta olisi, että riita-asian sovittelu aloitettaisiin ja asiaa pyrittäisiin aidosti selvittämään sovinnollisesti jo ennen asian saattamista tuomioistuimeen. Mikäli riidan puhjetessa lähtökohtaisesti varaudutaan tuomioistuinprosessiin ja kaivaudutaan omiin poteroihin, sovintoratkaisun saavuttaminen hankaloituu.
Sovinnon edistämisessä on tarkoituksena, että riidan osapuolet pääsisivät aidosti keskenään keskustelemaan riidastaan, sen merkityksestä sekä mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista ennen sen eskaloitumista. Näissä neuvotteluissa on hyvä olla mukana ulkopuolinen, neuvotteluja fasilitoiva osapuoli. Tuomioistuimen ulkopuolisia sovitteluja ovat esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely ja muut vastaavat menettelyt.
Asianajajasovittelu
Asianajajasovittelu on puolueeton, asiantunteva ja joustava tapa sovintoneuvottelujen järjestämiseen. Menettelyn joustavuus näkyy erityisesti siinä, että tyypillisesti asianajajasovittelu voidaan järjestää viimeistään kuukauden sisällä osapuolten pyynnöstä. Asian nopea käsittely edesauttaa sitä, ettei konflikti pääse paisumaan. Lisäksi menettely on vapaamuotoista, joten
siinä voidaan ottaa huomioon asioita, joita tuomioistuinmenettelyssä ei ole mahdollista käsitellä tai ottaa huomioon.
Kuten muutkin sovittelut, asianajajasovittelu perustuu osapuolten vapaaehtoisuuteen. Erikoisuutena menettelyssä on, että osapuolilla on yhdessä mahdollisuus valita haluamansa alalle erikoistunut sovittelija asianajajaliiton sovittelijaluettelosta. Alaan erikoistunut sovittelija kykenee huomioimaan osapuolille tärkeät riidan ulkoiset tekijät, kuten mm. tärkeiden henkilö- ja liikesuhteiden jatkuvuus riidan aikana ja sen jälkeen.
Etenkin liike-elämän riidoissa merkityksellistä on, että asianajajasovittelu on aina ehdottoman luottamuksellista ja sovittelija on velvollinen pitämään sovittelun ja sen lopputuloksen salassa. Menettely on myös kustannuksiltaan kevyempi ja sen kustannukset ovat myös paremmin osapuolten hallinnassa. Asianajajasovittelu kokonaisuutena on osapuolille edullisempaa oikeudenkäyntiin verrattuna.
Lisätietoa sovitteluteemasta on tarjolla Asianajotoimisto WINLAW:n webinaarissa 21.4.2022. Maksuttoman webinaarin puhujana on asianajaja Marja-Liisa Järvinen, Suomen asianajaliiton hyväksytty sovittelija. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä linkistä. Asianajotoimisto WINLAW avustaa asiakkaita riskien ennakoinnissa, sekä riitojen sovittelussa.
Simo Kahelin, OTM, lakimies, Asianajotoimisto WINLAW Oy
Keski-Suomen kauppakamarin neuvontapalvelu jäsenille
Valtuutetut yhteistyökumppanimme auttavat jäseniä mm. laki-, vero-, talous-, GDPR- ja työsuhdekysymyksissä. Voit olla suoraan yhteydessä kumppaneihimme tai lähettää kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi.