Voiko työsopimuksessa sopia mitä vain?

​Työsopimus on siinä mielessä erityinen sopimus, että lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla on suuri rooli työsuhteen ehtojen sääntelyssä – ne menevät jopa kirjallisen työsopimuksen ehtojen edelle.

Työnantajan onkin tiedettävä, mistä eri lähteistä työsuhteessa sovellettavat ehdot tulevat. Ensinnäkin on tunnettava työlainsäädäntöä, mikä on pitkälti pakottavaa oikeutta eli laissa säädetystä ei yleensä voi sopia toisin, ei ainakaan työntekijän kannalta epäedullisemmin. Keskeisiä työsuhteessa sovellettavia lakeja ovat muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Jos jostain asiasta saa sopia toisin työsopimuksessa, tämä on mainittu erikseen kyseisessä lainkohdassa. Esimerkiksi työsopimuslain säännös yleisistä irtisanomisajoista alkaa sanoilla ”jollei muusta sovita”.

Jos yritys on työnantajaliiton jäsen, se on velvollinen noudattamaan liiton solmimaa työehtosopimusta. Ja vaikka yritys olisi järjestäytymätön, toimialalla yleissitovaksi vahvistettua työehtosopimusta on noudatettava. Työehtosopimuksen määräyksistä ei yleensä voi poiketa työsopimuksessa työntekijän vahingoksi. Toisaalta työehtosopimuksella voidaan poiketa tietyistä lainsäännöksistä. Vaikkapa sairausajan palkanmaksuvelvollisuus voi työehtosopimuksen mukaan alkaa yhden karenssipäivän jälkeen, kun lain nojalla palkkaan olisi oikeus heti sairastumispäivästä.

Yrityksessä vakiintunut käytäntö voi muodostua sitovaksi työsopimuksen ehdoksi, jolloin työnantaja ei voi muuttaa sitä yksipuolisesti. Tällainen käytäntö on esimerkiksi lomarahan maksaminen silloin, kun työnantaja ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen.

Työsopimuksessa ei siis voi pätevästi sopia mitä vain, vaikka työntekijä siihen suostuisi.

Kirjoittaja on Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Reetta Riihimäki

Lisää työlainsäädännöstä ja siihen liittyvistä muutoksista pääsee kouluttautumaan keskiviikkona 31.5. klo 12.30 alkaen. Lue lisää täältä.