14.03.2023 08:37
Yhtenäispatentti tulee vihdoinkin
Yhtenäispatentti tulee vihdoinkin. Kuvituskuva: Adobe Stock
Jo vuosikausien ajan tuloaan tehnyt yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) ja siihen kiinteästi liittyvä yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) aloittavat toimintansa 1.6.2023. Vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti eli yhtenäispatentti tuo uuden vaihtoehdon keksintöjen suojaamiseen Euroopassa. Kun perinteinen eurooppapatentti on myöntämisensä jälkeen saatettava yksitellen voimaan halutuissa Euroopan patenttisopimukseen kuuluvissa jäsenvaltioissa, tulee myönnetty yhtenäispatentti yhdellä kertaa voimaan kaikissa uudessa patenttijärjestelmässä mukana olevissa valtioissa (17 valtiota järjestelmän aloitushetkellä). Yritysten on kuitenkin syytä tiedostaa asiaan liittyvät, omaan liiketoimintaansa vaikuttavat potentiaaliset riskitekijät sekä ymmärtää, että yhtenäispatentin tai yhdistetyn patenttituomioistuimen hyödyntäminen ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa optimaalisin vaihtoehto.
Lähtökohtaisesti patentit ovat kansallisia oikeuksia. Patentinloukkaus voi tapahtua ainoastaan maassa, jossa patentti on voimassa. Lisäksi oikeudenkäynnit käydään kansallisesti. Tällä tavoin toimivat kansalliset patentit ja kansallinen oikeuslaitos niin Euroopassa kuin globaalisti. Euroopassa on kansallisten patenttien lisäksi mahdollista hakea eurooppapatenttia, jonka myöntöprosessi on keskitetty Euroopan patenttivirastoon. Tähän saakka myönnettyä perinteistä eurooppapatenttia koskevat oikeudenkäynnit on käyty kansallisissa tuomioistuimissa, erikseen kutakin maata koskien. Jatkossa myös perinteisiin eurooppapatentteihin liittyvät oikeudenkäynnit lähtökohtaisesti käydään uudessa, kesäkuussa aloittavassa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, jos perinteinen eurooppapatentti on voimassa uuteen tuomioistuinjärjestelmään kuuluvassa maassa. Patentinhaltijoiden on kuitenkin mahdollista valita perinteinen eurooppapatenttinsa ulos uudesta tuomioistuinjärjestelmästä, jolloin patentti pysyy yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan ulkopuolella.
Ellei perinteisen eurooppapatentin haltija aktiivisesti valitse patenttiaan ulos yhdistetyn tuomioistuinjärjestelmän alaisuudesta, voi yhdistetty patenttituomioistuin tällöin toimia oikeudenkäyntipaikkana perinteisen kansallisesti voimaansaatetun eurooppapatentin kohdalla. Näin patentinhaltija saa yhdellä kertaa tuomion kaikkien niiden maiden osalta, joissa loukkaus on tapahtunut. Tämä keskitetty loukkaustuomio on tietenkin positiivinen asia patentinhaltijan kannalta. Keskitetyssä tuomiossa kielto-oikeuden vahvistamisen lisäksi vahvistetaan myös korvaukset. Yhtenäispatenttina voimaansaatettujen patenttien osalta oikeutta käydään aina yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, eikä kansallisilla tuomioistuimilla lähtökohtaisesti ole toimivaltaa yhtenäispatentteihin.
Kannattaako perinteinen eurooppapatentti alistaa yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan alaiseksi?
Yhdistetyllä patenttituomioistuimella on oikeus päättää keskitetysti myös patentin lainvoimaisuudesta. Patentinhaltijan on syytä tiedostaa tyypillinen riski siitä, että patentin loukkaamisesta oikeuteen haastettu oletettu patentinloukkaaja nostaa vastakanteen, jolla haastaa patentin lainvoimaisuuden mitättömyyden perusteella. Mitättömyyttä perustellaan useimmiten proseduraalisilla seikoilla, kuten patentin etuoikeuden pitävyydellä, uutuudella ja/tai keksinnöllisyydellä. Kun oikeutta käydään yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, kaikki yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivaltaan alistetut kansallisesti voimaansaatetut patentit mitätöityvät kerralla, mikäli eurooppapatentti todetaan mitättömäksi yhdenkin mitättömyysperusteen perusteella.
Oikeudenkäyntivarmuudessa ja -nopeudessa on nähtävissä eroja kansallisten tuomioistuinten välillä. Yhdistetyn patenttituomioistuimen oikeudenkäyntivarmuuden ja -nopeuden taas oletetaan olevan hyvällä tasolla, vaikka kokemusta ei vielä olekaan. Mikäli perinteinen eurooppapatentti on kansallisesti voimaansaatettu maassa, jonka oikeudenkäyntivarmuus ja/tai -nopeus on kyseenalainen ja kyseisessä maassa patenttiloukkauksen tapahtumisen todennäköisyys nähdään mahdollisena, lienee järkevää alistaa perinteinen kansallisesti voimaansaatettu eurooppapatentti yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan alaiseksi.
Esimerkki kustannusvaikutuksista vuosimaksujen osalta
Keskeinen ero yhtenäispatentin ja perinteisen eurooppapatentin välillä liittyy patentin voimassapitämiseksi maksettaviin vuosimaksuihin. Mikäli patentinhaltija saattaisi eurooppapatentin voimaan jokaisessa yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvassa 17 maassa*, yhteenlasketut vuosimaksut 20 vuoden aikana olisivat 106 k€. Mikäli patentti saatettaisiin voimaan viidessä kuvaajassa esitetyssä maassa (Itävalta, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi) ja patentti olisi niissä voimassa 20 vuotta, vuosimaksukulut olisivat hieman korkeammat (48 k€) kuin yhtenäispatentin vuosimaksukustannukset samassa ajassa (36 k€). Toisaalta, mikäli eurooppapatentti saatettaisiin voimaan vain Suomessa, Saksassa ja Ranskassa 20 vuoden ajaksi, vuosimaksut olisivat hieman alhaisemmat (29 k€) kuin yhtenäispatentilla.
*UPC-maat järjestelmän aloittaessa ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Viro
Mikäli siis yrityksen liiketoimintamalli on sen luonteinen, että patentointia on syytä tehdä useammassa kuin noin kuudessa yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvassa maassa, tulee yhtenäispatentti vuosimaksujen osalta perinteistä eurooppapatenttia edullisemmaksi. Monille liiketoimintamalleille kuitenkin on riittävää suojaus vain muutamissa maissa, ja tällöin yhtenäispatentilla ei saavuteta vuosimaksujen osalta merkittävää kustannusetua. Huomattakoon myös, että toisin kuin perinteisen eurooppapatentin kohdalla, yhtenäispatentin maavalikoimaa ja siten myös vuosimaksukustannuksia ei voi pienentää pudottamalla yksittäisiä maita pois suojan piiristä.
Voimassa olevien patenttien määrä Suomessa tulee kasvamaan
Koska uuden yhtenäispatenttijärjestelmän myötä Suomessa tulee perinteisten eurooppapatenttien kautta kansallisesti voimaan saatettujen patenttien lisäksi jatkossa voimaan myös yhtenäispatentteja, patenttien määrä Suomessa kasvaa. Suomessa toimivien yritysten onkin jatkossa syytä entistä enemmän kiinnittää huomiota omaan toiminnanvapauteensa, myös siinä tapauksessa, etteivät itse aktiivisesti patentoisikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi relevanttien voimassa olevien patenttien selvittämistä ennen uuden tuotteen tai palvelun kehittämistä ja tarjoamista ja/tai oman patenttisalkun kasvattamista ja vahvistamista.
Yhteenvetona todettakoon, että yhdistetty patenttituomioistuin ja yhtenäispatentti ovat merkittäviä kehitysaskelia eurooppalaisessa patentoinnissa. Kategorisesti ei voida sanoa, että niiden käyttäminen olisi suositeltavaa tai vältettävää. Molempien käyttämiseen on selkeitä edullisia tilanteita sekä tilanteita, joissa niiden käyttämistä tulee tarkoin harkita.
Mikael Mäkelä
Johtaja, Intellectual Asset Management, Wärtsilä Oyj
Virpi Noponen
Eurooppapatenttiasiamies, Berggren Oy
Kuvien lähde: Mikael Mäkelä, IPR-päivä 2022, UPC teollisuuden näkökulmasta -puheenvuoro
Juttu on julkaistu alun perin Helmikuun 2023 Kauppakamari-lehdessä.
Maksuton neuvontapalvelu jäsenille
Keski-Suomen kauppakamarin jäsenenä saat maksutonta neuvontaa esim. laki-, vero-, talous- ja työsuhdeasioissa. Lähetä kysymyksesi neuvonta@kskauppakamari.fi tai ole suoraan yhteydessä neuvontapalvelukumppaneihimme: kerrot vain, että olet Keski-Suomen kauppakamarin jäsen.