Kasvun merkkejä Keski-Suomessa

Kasvun merkit ovat vahvistumassa, ja Keski-Suomi kuroo kiinni koko maan talouslukemia. Maakuntamme sukelsi lamaan muuta maata aiemmin ja näyttää myös nousevan siitä muuta maata aiemmin. Tämä selittyy Keski-Suomen tuotantorakenteella, joka painottuu investointituotteiden valmistukseen.

Talouden kasvua selittävät teknologia- ja metsäteollisuuden kehitys sekä viennin kasvu, josta 80 prosenttia on metsää ja metallia. Jyväskylän seudun kehitys on koko maata ripeämpää.

Yritysten liikevaihdon kehitys Jyväskylän seudulla on saavuttanut koko maan kehityksen - onko maakunnan veturi nyt saatu liikkeelle? Käänteestä parempaan on viitteitä myös Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Keuruun seudulla liikevaihto on pysynyt erittäin hyvällä tasolla varuskunnan lakkautuksesta huolimatta. Loppuvuosi näyttää, kääntyykö yritysten liikevaihto kasvuun myös Joutsan ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla.

Sen sijaan Keski-Suomen työllisyystilanne on edelleen heikko. Työpaikkoja on menetetty kaupan alalta sekä Jämsän ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilta.

Teknologiateollisuuden vienti alkoi virkistyä vuoden 2013 lopussa ja viennin kasvu jatkunee tänä vuonna muun muassa Valmetin tilausten ansiosta. Valmet arvioi, että sellu-, kartonki- ja paperikoneiden markkina pysyy lähitulevaisuudessa hyvänä. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin 9 000 ja viennin arvo noin miljardi euroa.

Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun viime vuoden lopussa. Metsä Group on kertonut hyvästä tuloksesta sellun ja kartongin osalta. Sahateollisuuden kilpailukyky on kuitenkin heikentynyt suhteessa Ruotsiin ja Venäjään.. Metsäteollisuudessa työskentelee noin 3 200 henkilöä eikä alan henkilöstömäärä enää vähene. Viennin arvo on noin 1,2 miljardia euroa.

Kaupan alalla liikevaihdon lasku näyttää pysähtyneen, mutta henkilöstömäärä väheni edelleen. Liikevaihto supistui erityisesti erikoistavarakaupassa mm. kuluttajien ostovoiman heikkenemisen vuoksi. Elokuussa vähittäiskaupan luottamus oli Suomessa EU:n toiseksi matalin, vain Kreikassa luottamus oli alhaisempi. Kaupparakentaminen on vilkastumassa Keski-Suomessa. Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin 9000.

Palvelualoilla liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana. Henkilöstömäärä on viime vuosina pysytellyt noin 23 500:ssa. Loppuvuoden suhdannenäkymät palveluissa ovat hienoisessa laskussa.

KIBS-aloilla kasvua on tullut viime vuosina noin 5 prosenttia vuodessa ja sama trendi näyttää jatkuvan. Alan henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain noin 3 prosenttia ja on nyt 6 500. KIBS-aloihin kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointipalvelut, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus.

Matkailun suhdanne on edelleen heikko. Matkailuyritysten liikevaihdon laskua selittää hintakilpailu. Matkailijamäärät eivät ole romahtaneet samassa suhteessa. Henkilöstömäärän laskua selittää mm. vuokratyövoiman käyttö, joka ei näy tässä tilastoinnissa. Himoksen kylpylähanke etenee ja muitakin matkailuhankkeita on vireillä maakunnassa.

Rakennusalan suhdanne on kääntynyt nousuun ja tilanne näyttää valoisalta myös lähivuosina isojen rakennuskohteiden takia.

Katso diasarjasta, mihin päin käyrät osoittavat.

Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 3/2015 kuvaa talouden kehitystä vuodesta 2005 vuoden 2015 kesäkuun loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppamari ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy.



Lisätiedot:

kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto, 040 595 0005

johtaja Olli Patrikainen, Jykes Oy, 0400 644367

toimitusjohtaja Uljas Valkeinen, Keski-Suomen kauppakamari, 050 588555