06.06.2022 08:33
Nato-jäsenyys tuo turvaa ja pienentää maariskiä
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves
Venäjän kylmäverinen hyökkäyssota Ukrainaan käänsi suomalaisten Nato-vastustajienkin päät ja sai Suomen ottamaan askeleen kohti Nato-jäsenyyttä. Kun Suomen valtionjohto ilmaisi myönteisen Nato-kantansa suomalaisuuden päivänä, alkoi uusi matka turvallisen ja vakaan toimintaympäristön puolesta.
Venäjän hyökkäyssodan vasta alettua keskisuomalaisista yrityspäättäjistä 71 prosenttia ilmaisi haluavansa Suomen liittyvän puolustusliitto Naton jäseneksi. Jäsenyyttä vastusti 5 prosenttia ja loput ei osannut sanoa. Kun Venäjän ukrainalaisia kohtaan tehdyt raakuudet ja tavoitteet pyyhkiä Ukrainan kansa pois maailmankartalta paljastuivat, uskallan väittää, että viimeistään silloin kääntyi Natoa vastustavien takki. Ja tärkeäähän on, että takkinsa voi kääntää kun siihen on tarvetta.
Nato-kysymys on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Se tuo luottamusta ja vakautta yritysten toimintaympäristöön. Se taas vaikuttaa talouteen, kasvuun ja investointeihin. Sillä on vaikutusta myös maariskiin eli kansainvälisten toimijoiden suhtautumiseen liiketoimintaan sekä matkailuun Suomessa.
Sota ja pakotteet, logistiset häiriöt, kohonneet kustannukset ja ongelmat raaka-aineiden saatavuudessa syövät nyt voimakkaasti yritysten kannattavuutta ja hidastavat investointien toteuttamista. Yritysten investoinnit ovat tärkeä talouskasvun moottori ja kilpailukykyä edistävä tekijä.
Haastavasta tilanteesta huolimatta investointihalukkuutta on. Tuoreesta kyselystämme käy ilmi, että Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa investointeihin myönteisesti kolmasosalla keskisuomalaisista yrityksistä. Vastaajista 63 prosenttia aikoo investoida vielä tänä vuonna. Investointien suuruusluokka on kymmenistä ja sadoista tuhansista euroista miljooniin ja kymmeniin miljooniin euroihin. Tämä on loistava uutinen Keski-Suomelle.
Asiantuntijat ovat esittäneet erilaisia skenaarioita ja arvioita, mitä Suomen Nato-hakemuksesta seuraa. Venäjän vaikuttaminen ja kyberuhkat lisääntyvät. Informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen. Esimerkiksi kun Kroatian presidentti antoi Suomen Nato-jäsenyydestä kielteisen lausunnon, löytyi takaa Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun kontakteja.
Keskisuomalainen kyberosaaminen nousee arvoonsa, kun arvaamaton itänaapuri koettelee suomalaisia kyberhyökkäyksillä. Jokaisen yrityksen on varauduttava kyberhyökkäysten uhkaan, ja jokaisen kansalaisenkin on varmistuttava, että ohjelmistojen ja laitteiden suojaukset ja päivitykset ovat ajan tasalla. Tietojenkalasteluhyökkäykset, haittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset ja muut kyberhyökkäysten tavat sekä informaatiovaikuttaminen ovat arkipäivää. On varauduttava, miten toiminta jatkuu, jos esimerkiksi rahaliikenne tai tietojärjestelmien toiminta estyvät – mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, kun tilanne on jo päällä.
Maailmantilanne on herättänyt siihen, että kyberturvallisuuden osaajille on huutava tarve: Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan jopa 3500 alan osaajaa tarvitsee kouluttaa nopeasti. Jyväskylällä on tässä merkittävä roolinsa kansainvälisestikin arvostettuna kyberosaamisen keskittymänä.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 6.6.2022.