Yritykset luovat hyvinvointiyhteiskunnan perustaa

Keski-Suomen kaupakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Keskisuomalaisen marraskuun Vierailija-kirjoituksessa Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen muistuttaa yrityksen merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina. Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluita meille kaikille. Monesti puhutaan yritysten maksamasta yhteisöverosta, mutta todellinen verojalanjälki on jopa kymmenkertainen. Lue koko kirjoitus!

Veropäivänä lehdet täyttyvät uutisista eniten veroja maksaneista henkilöistä. Yleensä taustalla on menestynyt yritystoiminta. Se on tulos periksiantamattomasta, kovasta vuosien työstä, työllistämisestä, rohkeudesta, riskin otosta ja -kantamisesta.

Verokeskustelussa on syytä muistaa yritykset. Ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja. Viime vuonna suomalaiset yritykset maksoivat yhteisöjen tuloveroja 7,3 miljardia euroa. Summa on merkittävä.

Monesti puhutaan vain yritysten maksamista yhteisöveroista, mutta se on vain jäävuoren huippu yritysten maksamista ja tilittämistä veroista. Yritysten todellinen verojalanjälki on jopa kymmenkertainen, kun huomioidaan esimerkiksi arvonlisävero, ennakonpidätykset palkoista ja eläkevakuutusmaksut.

Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa ei pystyttäisi kustantamaan ilman yritysten panostusta yhteiseen veropottiin.

Kilpailukykyinen ja toimiva yritystoiminta siis kattaa julkisia menoja. Ylimääräisiä hallintohimmeleitä ja turhaa byrokratiaa on vältettävä. Virkahenkilöiden ja viranomaisten on oltava helpottamassa ja mahdollistamassa yritysten toimintaa. Yhtenä kärkitavoitteena tulee olla yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen, jotta varmistamme hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

Hienoa on, että hallitus kuunteli yritysten esittämiä huolia ja päätti, ettei se edistä maastapoistumisveron ja taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottoa. Sen sijaan TKI-verovähennyksen valmistelua kannattaa jatkaa. Kesällä tehdyn kauppakamarikyselyn mukaan keskisuomalaisista yrityksistä yli puolet katsoi, että uusi tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin lisäisi merkittävästi tai jonkin verran yrityksen T&K-toimintaa.

Meillä Keski-Suomessa on hyvät kasvun edellytykset. Päätöksissä on pidettävä jatkossakin huoli siitä, että yrityksillä on parhaat mahdollisuudet kasvaa, työllistää ja investoida. Silloin myös yhteinen veropotti kasvaa. Yrityksiä kiinnostaa laajemmin ihmisten, yhteiskunnan ja maapallon hyvinvointi.

Julkisen talouden tervehdyttäminen on välttämätöntä, jotta jätämme tuleville sukupolville Suomen, joka on hyvä aivan jokaiselle. Raju velkaantuminen ei ole tie auvoiseen tulevaisuuteen, vaan julkisen sektorin menoja on leikattava ja rakenteita muutettava.

Maakunnan elinvoiman ja yritysten kilpailukyvyn edistämisestä tänään tauon jälkeen alkavat lennot Helsingin ja Tikkakosken välillä ovat hyvä esimerkki. Finnairin interline-sopimusten ansiosta ihmisten lisäksi jatkossa myös kirjattavat matkatavarat liikkuvat sujuvasti. Keski-Suomi on jälleen maailmankartalla, yritykset pääsevät sujuvasti tekemään kauppaa maailmalle, kansainväliset vieraat ja matkailijat pääsevät Keski-Suomeen sujuvasti – on nämä ja monta muuta syytä, miksi on tärkeää, että lennot jatkuvat.

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 28.11.2022.