14.11.2018 11:48
Äänekosken ajatushautomo kirvoitti innostaviin tulevaisuuden visioihin
Syksyn toinen Kasvun maakunnan ajatushautomo pysähtyi Äänekosken kaupungintalolla viime viikolla 8.11. Paikalle kokoontui nelisenkymmentä paikallista yrittäjää, yritysten edustajaa, virkahenkilöä, päättäjää, kehittäjää sekä järjestöjen edustajaa. Kasvun asenne pulppusi osallistujien keskusteluissa, ja lopputuloksena syntyi monta mielenkiintoista kehittämisideaa seudun elinvoiman tueksi.
Koostevideo tiivistää Äänekosken ajatushautomopäivän annin.
Iltapäivän ajatushautomossa keskityttiin muutamiin ajankohtaisiin kysymyksiin: Miten Äänekoskella menee 2020-luvulla? Mitkä tekijät mahdollistavat kasvun ja mitkä taas estävät sen? Mihin pitää panostaa ja minkä pitää muuttua, jotta Äänekosken seudun elinvoima vahvistuu? Miten yrittäjyydelle myönteistä kasvun ympäristöä kehitetään?
Äänekoskella ajatushautomotyöhön innostivat Intotalon Tapu Holttinen ja Piia Raidén. Avauspuheessaan Holttinen avasi kasvun asennetta, joka löytyy meistä jokaisesta. Yrityksen näkökulmasta olennaista on asettaa riittävän korkeat tavoitteet ja odotukset onnistumiselle. Hyvä itseluottamus taas auttaa uskomaan omiin kykyihin. Aina kannattaa olla myös oma-aloitteinen, aktiivinen ja lannistumaton. Yhtä lailla terveyteen on syytä satsata. Kasvun ja optimismin rakennuspalikat ovat siis kaikkien ulottuvilla – ne vain pitää muistaa hyödyntää jokapäiväisessä arjessa.
Holttisen sanoin kasvun asenne on yksilön, tiimin ja organisaation kykyä toimia tehokkaasti muuttuvassa työympäristössä. Se on ajattelun asetelma, jonka avulla saadaan sekä oma, organisaation että alueen paras potentiaali parhaaseen käyttöön. Ajattelun voima synnyttikin iltapäivän aikana kuusi kiinnostavaa ideaa, joita hiottiin learning café -työskentelyn avulla.
Intotalon Tapu Holttinen ja Piia Raidén innostivat ajatushautomon osallistujia lennokkaisiin visioihin.
Ensimmäisessä ideassa haluttiin syventää isojen ja pienten yritysten sekä kuntien välistä yhteistyötä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poken Pro-torin avulla. Torille perustetaan oma hankintanurkka, jossa edistetään yritysten hankintoja ja taotaan paikallisille yrityksille paikallisia asiakkaita. Tavoitteena on säilyttää myynti alueella ja tuottaa siten elinvoimaa.
Toisen idean ytimessä oli positiivisuuden lisääminen Ääneseudun alueella. Myönteisen viestinnän avulla halutaan tuoda esille paikallisia menestystarinoita, rohkaista uusiin kokeiluihin ja olla ylpeitä omasta tekemisestä. Yhteishengen kohentamiseksi kaupunki toimii hyvän rakentamisen moottorina, jota vakaa ja monipuolinen elinkeinoelämä voitelee. Äänekosken visiona on olla moderni, kehittyvä ja osaamisestaan ylpeä pohjoisen Keski-Suomen pääkaupunki.
Kolmas idea kiteytyi yhteisöllisyyteen ja ylpeyteen omista juurista. Alueen identiteettiä tulee vahvistaa esimerkiksi kylien ja kaupunginosien me-hengellä. Kyläparlamentit ja kylien väliset kisat luovat positiivista tekemisen asennetta, josta kerrotaan myös Äänekosken ulkopuolelle.
Pöytäryhmissä keskusteltiin innostuneena learning café -menetelmän avulla.
Neljäs idea tuki ajatusta siitä, että Äänekoskesta tulee entistä vahvempi biotalouden verkostojen alusta. Biotalouden osaamiskeskittymän tueksi tarvitaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä sekä alan koulutusta. Moninaiseen yhteistyöhön valjastetaan niin kaupunki, yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset kuin yliopistotkin. Tulevaisuudessa Äänekoski pääsee maailman kartalle biotalouden piilaaksona.
Viidennen idean tavoitteena oli rakentaa yritysten, kaupunkilaisten ja muiden toimijoiden muodostama hybridiyhteiskunta eri alojen toimijoista. Yritykset ja asukkaat halutaan sitouttaa Ääneseudun alueeseen kansankapitalismin avulla, jolloin yrityksillä ja kaupungilla on mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Kaikki tämä muodostaa Äänepörssin, jollaista ei ole vielä muualla nähty.
Kuudennessa ja viimeisessä ideassa panostettiin kasvatukseen ja koulutukseen. Positiivista kasvun asennetta ja yrityskasvatusta halutaan tukea jo päiväkodista lähtien. Tällöin yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä tulee kehittää jo perusasteen oppilaitosten kanssa. Äänekoskesta halutaan tehdä lasten ja nuorten mielessä hyvä paikka asua, yrittää ja elää vauvasta vaariin.
Äänekosken seudulla on erinomaiset eväät yltää ajatushautomon visioihin jo lähitulevaisuudessa. Kuten Kurikka Timberin toimitusjohtaja Jaakko Kurikka tilaisuudessa kuvaili, Suolahdestakin on mahdollista ponnistaa merkittäväksi vientiyritykseksi maailmanmarkkinoille. Elinvoima syntyy siis terveestä kasvun asenteesta ja onnistuneesta yhteistyöstä.
Kurikka Timberin toimitusjohtaja Jaakko Kurikka kertoi yrittämisen arjesta 2020-luvulla. Yritys on asettanut kunnianhimoiset kasvutavoitteet lähitulevaisuuden varalle.
Ajatushautomossa vallitsi tiivis ja positiivinen tunnelma.
Tutustu koko ajatushautomopäivän koosteeseen.
Viimeinen Kasvun maakunnan ajatushautomo järjestetään Jyväskylässä 28.11.