”Gondolihissi syrjäytti Harjun portaat” – innostavista visioista kasvun eväitä Jyväskylään

Millaista Jyväskylää haluamme rakentaa 2020-luvulla? Missä asioissa Jyväskylä on paras ja päihittää Suomen muut kaupungit? Mihin meidän kannattaa panostaa, jotta kaupunkimme kasvaa ja kehittyy? Näihin kysymyksiin Jyväskylän yrittäjät, virkahenkilöt, päättäjät, rahoittajat, kehittäjät ja järjestöjen edustajat keksivät vastauksia vuoden viimeisessä Kasvun maakunnan ajatushautomossa.

Ajatushautomotyöskentely toteutettiin pienryhmissä.

Jyväskylän ajatushautomo on osa Keski-Suomen Yrittäjien ja Keski-Suomen kauppakamarin Kasvun maakunnan ajatushautomokiertuetta, jossa on etsitty vuoden mittaan kasvun mahdollisuuksia ja haasteita ympäri maakuntaa. Kiertuetta on rahoittanut Keski-Suomen liitto, ja Jyväskylän päivää oli tukemassa Jyväskylän kaupunki.

Uudenlaiseen innovointiin Jyväskylän ajatushautomon monikymmenpäistä osallistujajoukkoa haastoi Kreab Helsingin toimitusjohtaja Mikael Jungner. Hänen mukaansa ketterään kehittymiseen tarvitaan aina avointa kokeilukulttuuria ja intohimoista luovuutta.

Ajatushautomon osallistujien keskusteluista kirposikin ennakkoluulottomia tulevaisuuslööppejä, kuten Katetun ratapihan päälle rakennettu konserttitalo räjäytti Jyväskylän matkailun kasvuun, Jyväskylässä rasvaprosenttisi on veroprosenttisi – liikkuessasi maksat vähemmän veroja, Opiskelijaryntäys Yritys-Approon sekä Gondolihissi syrjäytti Harjun portaat.

”Tulevaisuus näyttää, mitkä villeistä visioista toteutuvat. Jyväskylällä on mahdollisuuksia vaikka mihin, kunhan eri tahot tekevät aktiivisesti yhteistyötä kaupungin elinvoiman säilyttämiseksi ja uusien innovaatioiden toteuttamiseksi”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen toteaa.

Kreab Helsingin Mikael Jungner innosti ajatushautomon osallistujia rohkeaan innovointiin.

Jyväskylän ajatushautomo keräsi Hotelli Versoon moninaisen joukon kaupungin kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä.

Innovaatiotalkoiden anti painottui tarkemmin seitsemän teeman ympärille, joita olivat asuinympäristö, liikenneyhteydet, kulttuuri, yhteisöllisyys, yhteistyö, hyvinvointi ja yrittäjyys.

Asuinympäristössä korostuivat erityisesti turvallisuus ja luonnonläheisyys. Konkreettisella tasolla keskustan parkkimaksuja haluttaisiin laskea ja tuoda sähköistetyt kaupunkipyörät katukuvaan. Sujuvat liikenneyhteydet liittyvät myös läheisesti asuinympäristöön, minkä osalta toivottiin hyviä yhteyksiä pohjoiseen ja nykyistä nopeampia junayhteyksiä Tampereelle ja Helsinkiin. Paikallisliikennettä on myös kehitettävä päästöttömään suuntaan.

Kulttuuritarjonnan puolesta Jyväskylän tapahtumissa halutaan saada aikaan wau-efekti. Innostusta herätti Open Innovation -tapahtuma, jossa iso veturi fasilitoisi yhteistyötä jyväskyläläisten toimijoiden kesken. Keskustaan olisi tarpeen luoda myös yhteinen kohtaamispaikka eri ikäryhmiä edustaville kaupunkilaisille.

”Ylipäätään me-hengen luominen kaupunkilaisten kesken on isossa roolissa, jotta yhteisöllinen tekeminen ja ainutlaatuinen kaupunkikulttuuri alkaisivat kukoistaa”, Hiltunen kuvailee.

Hyvinvointi, liikunta ja terveys ovat Jyväskylän valttikortteja, ja visio liikuntapääkaupungista elää vahvana. Esimerkiksi Hippos2020 on toteutuessaan hyvinvoinnin ekosysteemi, joka on ainutlaatuinen maailmanlaajuisestikin. Jyväskylästä halutaan tehdä terve kaupunki, jossa sairauksien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään entistä paremmin huomiota. Kaupunkilaisille liikunnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia.

Yrittäjyyteen kannustamista ja yritysten tukemista pidettiin tärkeänä. Yrittäjyysopinnot voisivat olla koulussa pakollisia, ja yrittäjäasennetta olisi tarpeen levittää enemmän myös julkiselle sektorille. Jyväskylästä visioidaan Pohjoismaiden innovatiivisinta kaupunkia, jossa erilaisilla yritysideoilla on tilaa menestyä.

Hiltunen peräänkuuluttaa, että nyt ajatushautomon parhaimmat ideat on syytä jalostaa huippuunsa ja viedä käytäntöön.

”Kaupungin, alueen yritysten ja muiden toimijoiden on nyt tarpeen katsoa yhdessä tulevaisuuteen ajatushautomon annin innoittamana. Rakentava yhteistyö ja ennakkoluuloton asenne ovat avaimia Jyväskylän menestymiseen muiden Suomen suurimpien kaupunkien, kuten Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Turun, rinnalla”, Hiltunen sanoo. ​​​​​​​


tyhjä